Päivitetty 13.11.2023
Kuolemanrajakokemuksen (NDE) syynä on useimmiten sydänpysähdys. Tällöin verenkierto aivoissa loppuu ja seurauksena on tajuttomuus. Kokija tuntee irtautuneensa ruumiistaan ja käyvänsä lähellä lopullisen kuolemisen rajaa, mutta palaa takaisin. Kokemukset ovat nykyään melko yleisiä.
Parapsykologian kannalta on kiinnostavinta, että kokijat usein kertovat saaneensa paikkansa pitäviä tietoja kokemuksen aikana sellaisista asioista, joita he eivät tiedottomina maatessaan mitenkään voineet havaita. Kuten yleensäkin, käytän nimitystä "henki", "olento" jne. neutraalisti, vain yleisesti tunnettuna työnimenä ilman todellisuusoletusta.
Jaoin NDE-jutut kahteen osaan. Tässä päivitetyssä ykkösosassa
on tarkoitus tutustua itse kokemukseen ja sen merkitykseen ja kakkososassa keskityn enemmän tutkimukseen ja tulkintoihin.
Esimerkkitapauksia
myönteisistä kokemuksista
Kuusivuotias Daniel oli
pyöräilemässä, kun auto törmäsi häneen. Daniel sai vakavan päävamman ja oli
tajuttomana kaksi viikkoa. Hän ei muistanut juuri mitään onnettomuudesta tai
sitä edeltävistä hetkistä. Pojan
selvimmät muistikuvat olivat törmäyksen jälkeisistä hetkistä:
"Seisoin katselemassa,
kuinka lääkärit siirsivät minut ambulanssiin. Silloin huomasin olevani ruumiin
ulkopuolella. Äitini itki, kaikilla oli kiire. Kun minut oli tuotu sairaalaan,
näin lääkärien työntävän minuun putkia. Näytin vastenmieliseltä, koska olin
verinen ja mustelmilla. Sitten liu'uin alas tunneliin, jossa oli pimeää.
Tunnelin päässä oli kirkas valo. En ollut surullinen enkä iloinen, mutta en
halunnut mennä valoon. Kun saavutin valon, tapasin kolme miestä. Yksi oli hyvin
pitkä ja kaksi muuta lyhyitä. Heidän takanaan oli sateenkaarisilta, joka ulottui
taivaan yli. He vaikuttivat mukavilta, mutta pelkäsin kuitenkin heitä. Yhtäkkiä
olin takaisin ruumiissani. Katselin alas jalkojani ja nuo kolme miestä olivat
siellä. Sitten he katosivat ja olin täysin palannut kehooni." (Näreaho 2015, s. 65)
72-vuotias
Matti kertoo, että hän oli 26-vuotiaana ajamassa autolla töihin. Selkään alkoi
pistää ja hengittäminen vaikeutui. Jatkotapahtumista hän kertoo
seuraavasti:
Pystyin kuitenkin ajamaan vielä
sairaalan päivystykseen, joka oli aivan lähistöllä. Päivystyksestä minut
vietiin välittömästi leikkaukseen, kun todettiin, mistä on kysymys.
Koin kuolemanrajakokemuksen sillä tavalla, että erkaannuin ruumiistani ja näin,
kun minua vietiin leikkauspöydälle. Koin jonkinlaisen autuuden ja minulla oli
käsitys siitä, että nyt minä kuolin ja ruumistani viedään siellä. En muista
muuta kuin tämän autuuden kokemuksen siinä erkaantumisessa ja katselin, kun
minua vietiin leikkaukseen. Missään muualla en käynyt. (Kontro 2018, s. 37)
Seuraavaksi Matti heräsi leikkauksesta ja totesi olevansa edelleen elossa
normaalisti. 58-vuotias Kaisa kertoo, että 30-vuotiaana hänen lapsensa kuoli
kuukauden ikäisenä kätkytkuolemassa. Hän oli siitä syvästi murheen murtama, ja
parin päivän jälkeen aamukahvia juodessa hänelle alkoi tapahtua:
Yhtäkkiä kesken kahvin juomisen
huomasin olevani valkoisessa huoneessa, jossa ei ollut ikkunoita. Ihan kuin
olisin ollut laatikon sisällä. Pidin sylissä vauvaani, joka kääntyi, vaikka oli
vasta kuukauden ikäinen. Tiesi, ettei sen ikäinen vauva vielä todellisuudessa
osaa kääntyä. Hänen kääntyessään näin, että hänellä oli pienet siivet
selässään. Niillä siivillä hän lähti lentämään luotisuoraan ja minä lähdin
lentämään hänen peräänsä.
En osannut lentää niin hienosti kuin hän. Keikuin ilmassa ja yritin saada itseäni
tasapainoon. Lensimme kotikaupunkimme läpi, ja kaikki talot näyttivät siltä
kuin ne olisivat tulessa. Kaupungintalon takana näkyi iso sukkula, joka oli
kuin jäätelötötterö sivuttain. Lapseni lensi suoraan siihen sukkulaan ja minä
seurasin perässä.
Sukkula oli mustan tunnelin alku. Pyörin tunnelissa ja näin kaukana valoa, jota
kohti lapseni lensi. Lensin sinne hänen perässään. Paikkaa, johon lensimme, ei
pysty kuvailemaan: valo oli niin täydellistä valoa, joka ei kuitenkaan
häikäissyt, ikään kuin kultaa ja valkoista. Näin myös niityn, joka huojui
tuulessa. Kullanväristä, hohtavaa, kypsän viljan väristä niittyä ja virta,
jonka toisella puolella lapseni seisoi.
Katsoin lastani: hän oli jo 12-13-vuotias nuori. Hänen kanssaan oli isoäitini,
joka oli myös kuollut. Näin myös tätini ja setäni – minulle rakkaita ja
merkityksellisiä ihmisiä lapseni seurassa. Sydämen tasolla tunnistin, että
siinä on lapseni, vaikka hän oli jo kasvanut isoksi.
Kaikki heiluttivat ja hymyilivät minulle onnellisina virran toiselta puolelta.
Minun teki mieli päästä heidän luokseen, ja mietin, miten se onnistuisi.
Samassa tunsin, että joku seisoi vierelläni, vaikken nähnyt ketään. Tunsin
selvästi, että oikealla puolellani oli mieshahmo. Kuulin hänen äänensä hänen
sanoessaan, että sinun aikasi ei ole vielä tullut, että sen tähden et pääse
tuonne. (Kontro
2018, s. 83-84)
Anomisestaan
huolimatta Kaisa ei saanut jäädä sinne, vaan seuraavaksi hän havahtui pöytänsä
äärestä.
YouTubesta
voi kuunnella vastaavia kertomuksia kokijan itsensä kertomana satamäärin. Ehdotan
tässä muutamia mielestäni parhaiden joukkoon kuuluvia, jotka ovat riittävän
laajoja ja yksityiskohtaisesti kerrottuja. Anita Moorjani kertoo pitkällä
videolla linkissä (1) mainiosti koko prosessin sairastumisestaan, NDE:stään ja
sitä seuraavista tapahtumista. Miten hän oli hämmentynyt kokemuksesta,
jollaisesta hän ei ollut koskaan kuullutkaan. Ja miten asiat alkoivat
vähitellen selvitä ja hänestä tuli julkisuuden henkilö.
Hyvän yleiskatsauksen kokemuksestaan antaa myös Reinee Pasarow linkin (2) pitkän videon alkupuoliskolla. Penny Sartori on kirjoittanut yleiskatsauksen esimerkkitapauksineen Psi Encyclopediassa, linkki (3). Erikielisissä Wikipedioissa on runsaasti yleistietoja NDE:stä.
Myönteiset NDE:t
Kuolemanrajakokemusta
ei ole yksikäsitteisesti määritelty eikä se ole selvästi rajattavissa erilleen
muista kokemustyypeistä. Puhtaimmillaan se esiintyy sydänpysähdyksestä
elvytyksellä tajuihinsa palautettujen potilaiden kohdalla. Silloinkaan
kokemukset eivät yleensä sisällä kaikkia mahdollisia tyypillisiä vaiheita
eivätkä vaiheet ole aina samassa järjestyksessä. Samantyyppisiä kokemuksia
esiintyy esimerkiksi mietiskellessä, unihalvauksissa, äkillisissä uhkaavissa
tilanteissa, kiihtyvyyden heikentäessä aivojen verenkiertoa ja kemiallisten
aineiden vaikutuksesta.
Psykologian
professori Kenneth Ring kehitti NDE-kokemusten arviointiin menetelmän, johon
hän otti mukaan 9 kokemukseen kuuluvaa osaa eli elementtiä, linkki (3), vähän
muokattuna:
- tunne, että
on kuollut
- rauhan ja hyvänolon tunteita
- ruumiista irtautuminen
- astuminen pimeyteen
- jonkun läsnäolon tunteminen tai äänen kuuleminen
- oman elämän läpikäynti ja arviointi
- kauniiden värien näkeminen
- astuminen valoon
- näkyvien 'henkien' kohtaaminen
Kahta tarkasti
samanlaista kuolemanrajakokemusta ei ole, vaan jokainen on omanlaisensa. Kokija
ei aina muista ruumiista irtautumistaan eikä siihen palaamistaan. Kokemuksen
alussa voi kuulua jokin ääni, esimerkiksi kellon kilinä. Kokemukset eivät aina
sisällä tunnelissa kulkemista, vaan kokija voi huomata aluksi olevansa vain
pimeydessä, sumussa tai valossa. Toisinaan hän ei näe mitään hahmoja, vaan joko
vain kuulee puhetta tai saa tietoja telepaattisesti.
Vastaanottavat
henget ovat monenlaisia. Usein vastaanottaja on kokijan kuollut äiti tai isä
tai joku muu sukulainen. Joskus henget ovat vain kirkkaita valoja tai palloja.
Erikoiselta tuntuu, että varsinkin idän uskontojen piirissä monien
vastaanottajana on ollut pöytänsä takana istuva toimistotyöntekijä, joka
kokijan nähdessään on mennyt arkistohyllylle ja tarkastanut hänen tietonsa
jostakin kirjasta. Sitten hän on ilmoittanut, että ei ole vielä kokijan aika
tulla tänne ja passittanut hänet takaisin jatkamaan elämäänsä.
Usein
NDE-kokija tapaa retkellään valo-olennon, joka eroaa tavallisista hengistä
siten, että se on paljon kirkkaampi ja voimallisempi ja sen henkimä rakkaus on
ehdoton ja rajaton. Monet kokijat tunnistavatkin sen uskontonsa mukaan
esimerkiksi Jumalaksi tai Jeesukseksi.
Myös kuvaillut
ympäristöt ovat hyvin vaihtelevia. Avaruusnäkymät ovat yleisiä ja tunnelin
suulta näkyy usein valoisia kukkaniittyjä ja kaunista luontoa, missä
käyskentelee onnellisen näköisiä ihmisiä.
Ahdistavat kokemukset
Myönteiset NDE:t
ovat hallitsevia, mutta myös hyvin pelottavia kokemuksia esiintyy. Uskovainen
sydänlääkäri Maurice Rawlings
(1978/1986) esittää kirjassaan mm. seuraavan esimerkin ahdistavasta
kokemuksesta, s. 100:
Seuraavaksi muistan sen, kun tulin synkeään
huoneeseen. Sen yhdessä ikkunassa oli valtava jättiläinen, joka katsoi minuun
irvokkaalla naamalla. Ikkunalaudalla juoksenteli pieniä paholaisia tai
maahisia, jotka näyttivät olevan jättiläisen seuruetta. Jättiläinen viittoili
minua mukaansa. En halunnut mennä, mutta oli pakko. Ulkona oli pimeää, mutta
kuulin ihmisten vaikerointia kaikkialta ympäriltä. Tunsin miten olentoja
liikuskeli jaloissani. Yhä pahempaa tuli, kun etenimme tunnelia tai luolaa pitkin.
Muistan, että itkin. Sitten jostain syystä jättiläinen päästi minut irti ja
lähetti minut takaisin.
IANDS (Linkki 10)
jaottelee epämiellyttävät kokemukset kolmeen ryhmään:
-
voimattomuuskokemus, tapahtumiin ei voi vaikuttaa
- olemattomuuskokemus, ikuiseen tyhjyyteen jääminen
- helvettikokemus (Hellish experience)
Voimattomuustyypissä
kokijalle tapahtumat tuntuvat pelottavilta ja vain tapahtuvat hänen voimatta
vaikuttaa millään tavalla.
Olemattomuustyypissä
kokija tuntee, että häntä ei ole olemassa tai että hän on täysin yksin
tyhjyydessä.
Helvettikokemuksessa
kaikenlaiset pahat henget, hirviöt tai iljettävät otukset uhkaavat kokijaa.
Pienet kiusankappaleet voivat näykkiä hänestä palasia irti, ja hän tuntee koko
ajan tulevansa yhä avuttomammaksi. Myös helvetin tulijärvi ja kuumuus
esiintyvät ja kuuluu kiusattujen henkien kammottavaa valitusta.
Joidenkin
kokijoiden kauhukokemus kääntyy miellyttäväksi, kun he luovuttavat tilanteen tai
huutavat hyviä henkiä apuun. Hyvin harvoin voi myös tapahtua niin, että alkuun
miellyttävä kokemus muuttuu kauhistuttavaksi. On huomattava, että
kuolemanrajakokemukset ovat lähes poikkeuksetta todella vaikuttavia, ja
esimerkiksi olemattomuustyyppi voi olla erittäin ahdistava.
Ahdistavat
kokemukset ovat onneksi paljon harvinaisempia kuin miellyttävät kokemukset. Maurice Rawlings (1978/1986) kuitenkin kertoo kirjassaan
seuraavaa, s. 56:
Kliinisestä kuolemasta palanneiden ja toiseen
elämään siirtymisen kokeneiden potilaiden tuoreet haastattelut osoittavat, että
kertomuksia hyvistä ja pahoista kokemuksista on suunnilleen yhtä paljon.
Kokemusten jälkivaikutukset
Penny Sartorin
artikkelissa linkissä (3) luetellaan kokijoiden asenteenmuutoksia, jollaisia ei
yleensä esiinny kuolemanrajalla käyneillä ellei heillä ole samalla ollut NDE:tä.
Sellaisia muutoksia ovat:
- vapautuminen
kuolemanpelosta
- rahan ja aineellisen omaisuuden tavoittelun loppuminen
- lisääntynyt rakkaus ja myötätunto muita kohtaan
- uusi perheen, ystävien ja luonnon arvostaminen
- luopuminen työurasta ja entisistä ihmissuhteista
Lisäksi
tapahtuu fysiologisia ja psykologisia muutoksia. Kokija voi ihmeparantua, hänen
intuitiivisuutensa lisääntyy ja myös psyykkisiä kykyjä voi ilmaantua. He voivat
lukea muiden ihmisten ajatuksia ja kokevat ennaltatietämistä. Outo vaikutus on
monien kertoma ilmiö, että he eivät enää voi käyttää rannekelloa. Niin
jousivetoiset kuin elektronisetkaan kellot eivät toimi heidän ranteissaan,
vaikka muut ihmiset aivan hyvin voivat käyttää niitä. Heidän läheisyytensä voi jopa
vaurioittaa sähkölaitteita.
Monet ihmiset ovat radikaalisti
muuttaneet elämänsä suuntaa NDE-kokemuksen jälkeen. Heidän maailmankuvansa ja
asenteidensa muutos on vaikuttanut sen, että he ovat eronneet aviokumppanistaan
ja ateistit ovat ryhtyneet kristillisiksi saarnaajiksi tai lähteneet kulkemaan
jotain muuta henkistä polkua.
Kokemusten murtautuminen julkisuuteen
NDE on epäilemättä ihmiskunnan ikiaikainen kokemus. Siitä huolimatta se oli ennen vuotta 1975 vain erittäin pienten piirien tiedossa. Raymond Moody (1975/1979) julkaisi tuolloin kirjansa Life after Life, joka on käännetty myös suomeksi. Osasyynä on varmaankin se, että kokemusta esiintyi vain harvakseltaan, koska sydänpysähdys useimmiten johti saman tien kuolemaan. Kun potilas yhä useammin osattiin elvyttää takaisin elämään, niin kokemukset yleistyivät ja muutamat lääkärit alkoivat kiinnittää niihin huomiota.
Nykyään
netistä on löydettävissä valtaisat määrät tietoa NDE:stä. Muun muassa linkeissä
IANDS (4), NDERF (5) ja Near-Death Experiences and the Afterlife (6) on
luetteloituina yhteensä yli 3000 kokemuskertomusta. Saksankielisellä Netzwerk
Nahtoderfahrung -sivustolla (Linkki 7) ei ole vastaavia luetteloita, mutta
monta kokemusta sieltäkin on löydettävissä. Sivustoilla on myös runsaasti
oheistietoa kuolemanrajakokemuksista.
YouTube
on suorastaan räjähtänyt täyteen NDE-kokemuskertomuksista. Laajimpia löytämiäni
kanavia on lueteltuna linkissä (8).
NDE:t ovat edelleen pitkälti tuntemattomia ilmiöitä suurelle yleisölle ja myös tabu samaan tapaan kuin parapsykologiakin, käytettävissä olevasta laajasta julkisen tiedon määrästä huolimatta. Monet eivät uskalla puhua kokemuksistaan, koska pelkäävät leimautumista mielenvikaiseksi. Sairaanhoidon ammattilaisten seurassa NDE:hen viittaaminen suurella todennäköisyydellä johtaa omituisena pitämiseen ja naureskeluun, kuten nuoret alan toimijat kertovat linkissä (9).
Oikeiksi osoitetut tiedot
Parapsykologian
kannalta mielenkiintoisimpia ovat tapaukset, joissa potilaat ovat kokemuksensa
aikana nähneet tai muuten saaneet tietää asioita, jotka ovat pitäneet paikkansa
ja joita heidän kaiken järjen mukaan ei olisi pitänyt saada selville
tiedottomina maatessaan. Tällaisia tapauksia on jo runsaasti ja koko ajan niitä
epäilemättä on tulossa lisää.
Esimerkkinä
voisi mainita kuuluisan ja kiistellyn Pam Reynoldsin tapauksen, joka on päässyt
englanninkieliseen Wikipediaankin. Vaikuttavia tapauksia ovat mm. Anita
Moorjani (Linkki 1) ja sydänkirurgi Lloyd Rudyn kertomus potilaistaan (Linkki 11).
Moorjani kuuli
keskusteluja ja tiesi tapahtumista potilashuoneensa ulkopuolella vaikka hän makasi
syvässä koomassa elämänsä arvioituina viimeisinä hetkinä. Rudyn sydänleikattupotilas
alkoi osoittaa heikkoja elpymisen merkkejä noin 20 minuuttia sen jälkeen, kun
hänet oli todettu kuolleeksi epäonnistuneiden elvytysyritysten jälkeen. Mikä
merkillisintä, hän kertoi tapahtumista siltä ajanhetkeltä, jolloin elvytys
aloitettiin uudelleen.
Tricia Barker kertoo videolla linkissä (12), miten hän näki NDE:nsä aikana isäpuolensa sairaalan
käytävällä syöttämässä rahaa makeisautomaattiin. Linkin (13) videolla kerrotaan Al Sullivanin tapauksesta,
jossa hän silmät peitettynä ja tiedottomana maatessaan näki kirurgin tekevän
"lentoharjoituksia".
Psi Encyclopediassa on
mainio luettelo, jossa kerrotaan 29 tarkistetun tapauksen pääpiirteet, myös
monet tässä mainitsemani, linkki (14).
Bruce Ggreyson kertoo pitkässä
artikkelissaan linkissä (15) esimerkkejä niin sanotusta "Peak in Darien"-ilmiöstä.
Siinä nähdään rajan takana NDE:n yhteydessä henkilöitä, jotka ovat kuolleita,
mutta joiden kuolemasta ei kokijalla eikä usein kenelläkään muullakaan paikalla
olleista ole tietoa.
NDE:t ja maailmankuva
NDE:t ovat
mielestäni erittäin tärkeitä maailmankuvan kannalta. Ne
näyttävät liikkuvan kahdessa todellisuudessa: aineellisessa ympäristössämme ja
jossakin, mitä voisi nimittää neutraalisti vaikkapa transsendenssiksi.
Aineellinen ympäristö on kokemuksessa toisinaan selvä ja todellinen, mutta
joissakin tapauksissa siihen sekoittuu myös transsendenssia. Transsendenssi
vaihtelee hyvin laajoissa rajoissa vertailtaessa kokijoiden kertomuksia
keskenään. Tärkeä kysymys on: kun kokemusten aikana saadaan oikeata tietoa,
niin miten "oikeata" sitten on tuo vaihteleva tieto?
Kokijoiden
kertomusten perusteella voisi hahmotella karkean kuvan aineellisen maailman ja
transsendenssin suhteista. Transsendenssin puolelta voi tulla vierailijoita
aineelliseen maailmaan ja kokija voi tiedostaen edetä jonkin matkaa
transsendenssin puolelle. Jossain kohdassa on kuitenkin lopullisen kuoleman
raja, jonka ylittämisen jälkeen ei enää voi palata takaisin elämäänsä.
Transsendenssin
puolella on monenlaisia ympäristöjä ja olentoja. Siellä kokijat voivat tavata
tuttuja ja tuntemattomia kuolleiden henkiä ja entisiä lemmikkieläimiään. Siellä
on myös henkiä, joilla on muita enemmän määräysvaltaa. Iljettävät otukset ja
pahat henget voivat käydä siellä kimppuun. Kaikilla olennoilla ei välttämättä
ole selvää henkiruumista, vaan ne voivat esiintyä vaikkapa pelkkinä valopisteinä.
Ympäristöt vaihtelevat puutarhoista ja vihreistä niityistä helvetin lieskoihin.
Näyttäisi
siltä, että transsendenssissa ei olisi olemassa paikkoja, jotka olisivat
vakaita ja kaikille samanlaisia. Ilmeisesti kokijan intuitiolla ja
mielikuvituksella on suuri vaikutus kokemusten sisältöön. Transsendenssissa ei
myöskään esiinny aikaa samalla tavalla yhteen suuntaan etenevänä prosessina
kuin aineellisessa maailmassa näyttää olevan.
Kaikkein
tärkeintä ihmisen elämässä on kuolemanrajakokemusten perusteella se, mitä
ihminen on tehnyt kanssaihmisilleen ja nimenomaan hyvät työt. C. G. Jungilla
oli omat näkynsä ja transsendenssin puolella hän kertoi omaelämäkerrassaan joutuneensa
luopumaan kaikesta muusta kuin elämänaikaisista kokemuksistaan ja
toiminnastaan.
Monien NDE:n
parissa askaroivien ihmisten mielestä kokemukset ja niiden henkiset selitykset
ovat jo itsestäänselvyyksiä. Itsestäänselvyydet kuuluvat kuitenkin uskontojen
piiriin, sillä empiiriset tieteet eivät tunnusta lopullisesti todistettuja
totuuksia, vaikka jotkut niiden edustajat lopullisia totuuksia julistavatkin.
Omaan maailmankuvaani ovat NDE:t tehneet
huomattavan laajennuksen. Linkeissä mainitsemieni mielestäni vaikuttavien kokemuskertomusten
sarjaan kuuluu myös Yolaine Stoutin kertomus, linkki (16). NDE:t on tärkeätä
suhteuttaa myös kuolinvuodetapahtumiin,
kehostapoistumiskokemuksiin ja
jälleensyntymismuistoihin.
Linkkejä
1. Anita Moorjani's
Near Death Experience- Dying to Live
https://www.youtube.com/watch?v=tmT13Uuump0
2. Ms Reinee Pasarow on Her Near Death Experience
https://www.youtube.com/watch?v=xB-T78qgfHM
3. Sartori, Penny (2015): ‘Near-Death Experience’. Psi Encyclopedia.
London: The Society for Psychical Research.
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/near-death-experience
4. International Association for Near Death Studies
http://iands.org/home.html
5. Near-Death Experience Research Foundation
http://www.nderf.org/
6. Near-Death Experiences and the Afterlife
http://www.near-death.com/
7. Netzwerk Nahtoderfahrung
http://www.netzwerk-nahtoderfahrung.org
8. Laajoja NDE-kanavia
YouTubessa
IANDSvideos
https://www.youtube.com/c/IANDSvideos
Thanatos TV
https://www.youtube.com/c/Thanatos-Television
Thanatos TV EN
https://www.youtube.com/channel/UC95WPHh1j9frBR7gyMOuBeQ
Empirische Jenseitsforschung
https://www.youtube.com/channel/UCxZod2wYQ7PwXotyA1qnYQA
9. 40 Year of NDE Research: Enlightening Gens Y and Z Now - Vincent, John and
Joe
https://www.youtube.com/watch?v=3qWoIh5EVJA
10. Distressing Near-Death Experiences
https://iands.org/distressing-near-death-experiences.html
11. Haastattelussa
sydänkirurgi Lloyd Rudy, kuolemanrajakokemus NDE (alkuperäisvideo 2011)
https://www.youtube.com/watch?v=Odk2M0Zj3KU
12. The near-death
experience of Tricia Barker
https://www.youtube.com/watch?v=2GFT_89YMWE
13. Al Sullivanin kuolemanrajakokemus
ja oikeaksi vahvistetut havainnot (alkuperäisvideo 2011)
https://www.youtube.com/watch?v=dph2nXkGQ38
14. Rivas, T. (2021). ‘Near-Death
Experiences – Paranormal Aspects’. Psi Encyclopedia. London: The Society for
Psychical Research. Retrieved 10 June 2022.
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/near-death-experiences-%E2%80%93-paranormal-aspects
15. Bruce
Greyson (2010): Seeing
Dead People Not Known to Have Died:
“Peak in Darien” Experiences
http://www.newdualism.org/nde-papers/Greyson/Greyson-Anthropology%20and%20Humanism_2010-35-159-171.pdf
16. Yolaine
Stout "A Suicidal Near-Death Experience and What it Taught Me About Life
https://www.youtube.com/watch?v=BMfjM6TrkV8
17. Good
Catholic Goes to Hell; Says Religion Is to Blame (Shocking NDE!)
https://www.youtube.com/watch?v=MfOAvfwEMVs
Kirjalliset lähteet
Miia Kontro (2018):
Portilla – Suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Atena kustannus Oy 2018.
Raymond Moody
(1975/1979): Kokemuksia kuolemasta. Gummerus 1979. Alkuteos "Life
after Life".
Leo Näreaho (2015):
Kuolemanrajakokemukset – Tutkimuksista tulkintoihin. Kirjapaja, Helsinki 2015.
Maurice Rawlings
(1978/1986): Kuoleman tuolla puolen. Suomen Raamattuopiston Kustannus Oy 1986.
Alkuteos "Beyond death's door".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti