Onko parapsykologia tiede?

Päivitetty 3.6.2018

Skeptikot tuovat joka käänteessä esiin mielipiteensä, että parapsykologia on näennäis- eli pseudotiedettä. Valitettavasti myös useimmat tieteen tekijät näyttävät olevan sitä mieltä, että parapsykologia ei ole tiedettä. Olen kirjoittanut tätä blogia siinä käsityksessä, että parapsykologia olisi tiedettä ja oma itsenäinen, monitieteellinen tieteenalansa. Mitenkähän se asia todellisuudessa on?


Tieteellisyyden muodolliset perusteet

Parapsykologian tutkimuksessa käytetään yleisesti hyväksyttyjä tieteellisiä menetelmiä ja tutkijat ovat tohtoreita ja professoreita, jotka useimmiten ovat pätevöityneet jollakin perinteisellä tieteenalalla. Aikaisemmin parapsykologiaa tutkittiin ja jopa opetettiin monissa yliopistoissa. Niin tehdään edelleenkin, mutta tilanne on huonontunut julkisen rahoituksen osalta ja huomattava osa tutkimuksesta on siirtynyt erillisiin tutkimuskeskuksiin. 

Parapsykologit julkaisevat tutkimuksiaan pääasiassa oman alansa vertaisarvioiduissa julkaisuissa samalla tavalla kuin muissakin tieteissä tehdään. Parapsykologian julkaisujen määrä on käynyt viime vuosikymmeninä valitettavan vähiin aikaisempaan verrattuna, mutta jäljellä olevia aikakauslehtiä löytyy linkeistä (1-3). Ranskankielisillä sivuilla oli vielä vuonna 2010 luettelo noin 1400 parapsykologian artikkelista, jotka oli hyväksytty muiden tieteiden julkaisuihin. En enää löytänyt tuota luetteloa, jonka sentään aikanaan ehdin poimia arkistooni. 

Parapsykologeilla on olemassa tieteellisiä yhteisöjä, joista kolme on lueteltu linkeissä (4-6). Parapsykologian tutkimuksen kansainvälinen kattojärjestö Parapsychological Association (PA) on jäsen Yhdysvaltojen tieteiden edistämisjärjestössä The American Association for the Advancement of Science (AAAS). PA:n sivusto löytyy linkistä (7).

Edellä lueteltujen syiden perusteella on selvää, että muodolliset perusteet parapsykologian tieteelliselle asemalle ovat olemassa. Mutta miten parapsykologialle käy vertailussa tiede/pseudotide?


Tiede ja pseudotiede

Parapsykologia toimii muodollisesti samalla tavalla kuin mikä hyvänsä tiede, mutta onko se käytännössä kuitenkin pseudotiede, kuten skeptikot väittävät? Esimerkiksi Mousseau (2003, linkki 8) ja myöhemmin French (2008, linkki 9) ovat tutkineet tätä asiaa. He aloittivat vertailemalla ensin keskenään tiedettä ja pseudotiedettä. French toteaa, että tiedettä ja pseudotiedettä ei voida selvästi ja jyrkästi erottaa toisistaan, vaan kaikkien tieteiden reuna-alueilla on jossakin määrin kyseenalaisia kaavailuja. Alla lainaan Mousseaun vertailujen pääkohtia jonkin verran soveltaen.

Tieteen ominaisuuksina Mousseau luettelee mm. seuraavia:

1. Kerää ja käyttää tutkimusaineistoja, varsinkin kvantitatiivisia.
 2. Tarkistaa empiirisesti vahvistavatko havainnot hypoteeseja vai eivätkö vahvista.
 3. Käyttää syyn ja seurauksen päättelyketjuja.
 4. Käyttää hyväkseen logiikkaa. 
 5. Ehdottaa ja tarkistaa uusia hypoteeseja
 6. Myöntää alansa epätäydellisyyden
 7. Eri alojen tulokset ovat sopusoinnussa keskenään.
 8. Etsii kriittisiä arviointeja 

Pseudotieteelle Mousseau antaa vastaavasti numeroiden seuraavia ominaisuuksia:

 1. Empiiriset aineistot eivät kiinnosta.
 2. Torjuu tai vääristää omalle käsitykselle epäedulliset asiat
 3. Käyttää samanlaisuudella perustelemista (Mars on punainen – tarkoittaa verta ja sotaa) 
 4. Pitävän logiikan käyttö on olematonta
 5. Luottaa todistuskertomuksiin ja tarinoihin
 6. Valmis maailmankuva, ei lisätutkimuksen tarvetta
 7. Tulokset eivät ole yhtäpitäviä muiden tutkimusalojen kanssa
 8. Perustuu auktoriteettiuskoon

Jos skeptikkoihin on uskomista, niin parapsykologian ei siis pitäisi toteuttaa yllä kuvattuja tieteen kriteerejä vaan sen julkaistut artikkelit ja kirjat olisivat pseudotieteen ominaisuuksien mukaisia. Jos tutustuu parapsykologiaan kunnolla, niin on pakko huomata, että näin ei ole.


Parapsykologia ja valtavirran tiede

Mousseau ja French käyttivät parapsykologian ja valtavirran tieteiden väliseen vertailuun otosta kummankin alan vertaisarvioiduista julkaisuista (prosenttiluvut Mousseaun). Empiiristä aineistoa käytettiin enemmän valtavirran julkaisuissa (43/64 %). Myös kokeita tehtiin enemmän valtavirran julkaisuissa (24/71 %), samoin kuin teorian tutkimusta (21/71 %). Parapsykologiassa julkaistiin koetuloksia, jotka eivät vahvistaneet lähtöhypoteesia19 %, mutta valtavirrassa tällaisia tuloksia ei julkaistu ollenkaan. Tämä luku tarkoittaa, että lähes puolet parapsykologian julkaistuista kokeista epäonnistui hypoteesin vahvistamisessa. 

Oman alan tutkimustulosten kyseenalaistamista koskevia pohtimisartikkeleita oli parapsykologiassa 29 % eikä valtavirran julkaisuissa yhtäkään. Oman alan ulkopuolisia lähdeartikkeleita käytettiin parapsykologiassa enemmän (36/10 %). Muita lähdeartikkeleita kuin kirjoittajan omia oli valtavirrassa enemmän (20/32 %) ja kirjoittajan omia artikkeleita hiukan vähemmän (12/10 %).  Yhden kirjoittajan kirjoja käytettiin parapsykologiassa lähteenä paljon enemmän (36/6 %). Mousseau piti lähdeaineistojen eroja lähinnä parapsykologian tutkimusalan pienuudesta aiheutuvina.

Kaikissa kokeellisen tutkimuksen artikkeleissa käytettiin tulosten tilastollista tarkastelua soveltuvissa tilanteissa niin parapsykologiassa kuin valtavirrassakin. Parapsykologiassa kokeellinen tutkimus kohdistui enemmän laadullisiin seikkoihin kuin valtavirrassa, jossa on helpompi saada kvantitatiivisia tuloksia. 

Mousseaun artikkeli on mielestäni heikkolaatuinen, koska se näyttää perustuvan mitättömän pieneen otokseen artikkeleita – parapsykologia 14 ja valtavirta 31 kpl – eikä hän kerro otoksen valinnan perusteita.  Siksi hänen tuloksensa ovat erittäin karkeita ja prosenttiluvut ovat vain suuntaa antavia. Valitettavasti myös French käyttää samoja prosentteja omassa tarkastelussaan. Itse olen lukenut satoja parapsykologian artikkeleita ja tunnen myös jonkin verran tieteen valtavirran kirjallisuutta, mihin perustuen Mousseau ei mielestäni kuitenkaan ole tehnyt virheellisiä päätelmiä.

Mousseau on mielestäni hiukan ylioptimistinen parapsykologian mahdollisuuksia arvioidessaan. Siksi on luonnollista, että hän pitää parapsykologiaa tieteenä. French on selvästi skeptisempi, mutta myös hänen mielestään parapsykologiaa voidaan pitää tieteenä, jopa silloinkin, vaikka aitoja psi-ilmiöitä ei olisi olemassa. Psi:hin viittaavia havaintoja voidaan hänen mielestään aivan hyvin tutkia tieteellisin menetelmin. Mishlove (19??, linkki 10) pohtii psi-tutkimusta eri puolilta, ja myös hänen asenteensa on mielestäni tulkittavissa parapsykologian pitämiseksi tieteenä.

Sopivilla hauilla netistä löytyy paljon aineistoa, missä arvioidaan parapsykologian tieteellisyyttä, myös muilla kielillä kuin englannilla. Osa on kuitenkin skeptikkojen tai parapsykologian puolustajien odotettuja näkökantoja, osa on maksumuurin takana ja asiantuntevia ilmaisartikkeleita on yllättävän vaikeata löytää.

Otetaanpa skeptikkojen selvistä kannoista malliksi ote RationalWikistä, linkki (11). Olen vahventanut mielestäni selvästi virheelliset väitteet; sana "consistently" tosin tekee viimeisen kohdan lähes paikkansa pitäväksi:

Parapsychology is a pseudoscience. Sloppy practice is tolerated, verifiable positive results are perennially lacking, the publication of negative results or disconfirmation of positive results is suppressed, parapsychologists who continue to get negative results get gently pushed out of the field, and parapsychological hypotheses routinely contradict extremely well-understood and empirically verifiable science. The entire history of parapsychology has been scientifically unsuccessful. No experiment showing the existence of paranormal phenomena has been consistently replicated by scientists in other laboratories with the same results. 

Parapsykologialla on heikkouksia

Parapsykologiassa ehkä suurimpia haittoja ovat kattavan teorian puuttuminen ja toistokokeiden usein tapahtuva epäonnistuminen. Skeptikkojen esiin tuoma puute on se, että psi-ilmiön määritteleminen tapahtuu vain negatiivisesti eli sen kautta, että se on selittämätön. Muuten psi-ilmiö voi olla tyypiltään hyvin moninainen. Psi-ilmiöt ovat kuitenkin ydinalueillaan niin selviä, että tämän ei pitäisi olla ylikäymätön ongelma.

Parapsykologia on rahoitukseltaan hyvin heiveröinen tiede, jonka piirissä on vähän tutkijoita. Kun se on lisäksi monitieteinen, niin seurauksena on hajanaisuutta. Kaikki tutkijat eivät hallitse toistensa vahvuusalueita eivätkä ole myöskään kiinnostuneita niistä. Rahoituksen vähäisyys rajoittaa toistokokeiden tekemisen mahdollisuuksia merkittävästi. Viime vuosina olen huomannut, että uudet tutkijat eivät näytä tuntevan riittävästi sitä valtaisaa aineistoa, minkä edesmenneet tutkijat ovat keränneet.

Mielestäni parapsykologiassa on hyväksytty liian paljon heikkotasoisia tutkimuksia, joiden arviointiin olisi tarvittu tutkimusaluetta vastaavan valtavirran tieteen – esimerkiksi kvanttimekaniikan – suurempaa huomioon ottamista.


Parapsykologia on tiede

Valtavirran tieteiden ominaisuuksia ovat tutkimuksen edistyvyys ja sen tuottamat hyödylliset sovellukset. Parapsykologiakin on edistynyt omien mahdollisuuksiensa puitteissa, eli sen tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet tarkemmiksi ja kekseliäämmiksi, kysymyksenasettelut selkiytyneet ja löysästi toimivia psi-ilmiöiden "lakeja" on löydetty. Psi:n huono hallittavuus on estänyt hyödyllisten sovellusten käyttöönoton, ja ehkä onkin hyvä niin. Maailma olisi varmastikin hyvin outo paikka, jos psi toimisi luotettavasti ja sen käyttöä voitaisiin opettaa tehokkaasti.

Onko parapsykologia tiedettä vai pseudotiedettä on mielipidekysymys, josta voidaan kiistellä loputtomiin. Keskustelun vastakkaisilla puolilla näkee usein niin epärealistisia ja jopa vastakkaisia tulkintoja käyttämistään aineistoista, että keskustelu jää ilman selvää tulosta. Parapsykologian monista heikkouksista huolimatta voidaan kuitenkin mielestäni perustellusti sanoa, että se on täysivaltainen tiede muiden tieteenalojen joukossa.


Linkkejä

1. Journal of the Society for Psychical Research
https://www.spr.ac.uk/publications/journal-society-psychical-research

2. Journal of Scientific Exploration
http://www.scientificexploration.org/journal

3. European Journal of Parapsychology (lakkautettu, vuodet 1955-210 vapaasti luettavissa
http://ejp.naturalresourceswellbeing.com/

4. Society for Psychical Research (SPR)
https://www.spr.ac.uk/home

5. The Society for Scientific Exploration
http://www.scientificexploration.org/

6. Parapsychology Foundation (PF)
http://www.parapsychology.org/

7. Parapsychological Association (PA)
http://www.parapsych.org/

8. Marie-Catherine Mousseau (2003): Parapsychology: Science or Pseudo-Science? Journal of Scientific Exploration, Vol. 17, No. 2, pp. 271–282, 2003
http://www.scientificexploration.org/docs/17/jse_17_2_mousseau.pdf

9. Cristopher C. French (2008): Is Parapsychology a Pseudoscience?
https://www.researchgate.net/publication/267772045_Is_Parapsychology_a_Pseudoscience

10. Jeffrey Mishlove (19??): Evaluating Psi Research
http://www.williamjames.com/Science/EVALUATE.htm

11. RationalWiki
https://rationalwiki.org/wiki/Parapsychology#Practical_scientific_problems