Richard Wiseman: Yliluonnollinen ilmiö

Päivitetty 29.10.2018

Psykologian professori ja taikuri Richard Wiseman on mielenkiintoinen persoona. Hän on tehnyt kokeellista tutkimusta parapsykologian alalla ja on myös tunnettu julkisuuden henkilö. Hän toimii kuitenkin enimmäkseen skeptikkoseurassa ja kirjoittaa varsin skeptisesti. Luin hänen 2012 suomeksi käännetyn kirjansa "Yliluonnollinen ilmiö – Totuus on jossain sisällämme".


Kirjan sisältö

Kirjan päälukujen otsikot antavat hyvän kuvan aihealueista:

Ennustaminen
Ruumiistapoistumiskokemukset
Hengen voitto aineesta
Kuolleiden kanssa keskusteleminen
Aaveita metsästämässä
Mielenhallinta
Enneunet

Monet kirjan lukeneet ovat varmaan siinä käsityksessä, että siinä käsiteltiin parapsykologian tutkimusta. Se on ilmeinen harhaluulo, mutta siitä kohta vähän lisää. Wiseman kertoo kirjan alussa, miten hän on päätynyt nykyisiin ajatuksiinsa. Hän innostui hyvin nuorena taikatemppujen tekemisestä ja menestyi hyvin taikurina. Kun hän huomasi, miten helposti ihmisiä voi johtaa harhaan, hän kiinnostui siitä ilmiöstä ja ryhtyi lukemaan psykologiaa.

Paranormaalit ilmiöt hän oli sulkenut mielessään lokeroon "jutut, jotka eivät ole totta mutta joista on hauska jutella illanistujaisissa". Kuunneltuaan Susan Blackmoren esitelmän hän sai ajatuksen:

Miksi tuhlaisin aikaani tutkimalla sellaisten asioiden mahdollista todenperäisyyttä, joita ei luultavasti ollut olemassa? Suen näkemykset saivat minut kuitenkin oivaltamaan, että työ voisi olla antoisaa, jos siirtäisin huomioni pois itse ilmiöiden olemassaolosta ja keskittyisin sen sijaan siihen syvälle luotaavaan ja kiehtovaan psykologiaan, joka oli ihmisten uskomusten ja kokemusten takana.

Wiseman toteuttaa tätä politiikkaa läpi koko kirjan. Hän kertoo monenlaisia tapahtumaesimerkkejä ja selittää ne sitten psykologian keinoin, lähes aina taitavasti, uskottavasti ja huumoria viljellen. Hän esittelee psykologiset menetelmät, joita psyykikot joko tarkoituksella tai huomaamattaan käyttävät tietojen onkimiseen asiakkailtaan, ja miten he useimmiten saavat kuulijansa vakuuttuneiksi kyvyistään. Hän kertoo laajasti unitutkimuksesta ja nukkumisen eri vaiheista.

Wiseman kertoo, miten yhteensattumien ja valikoivan muistamisen avulla voidaan tulla vakuuttuneeksi siitä, että itse on kokenut "yliluonnollisia" ilmiöitä. Myös spiritualismin historian hän käy läpi ja toteaa sen huijausten värittämäksi. Ruumiistapoistumiskokemuksen ja aavenäkyjen psykologiset perusteet tulevat myös läpikäydyiksi, mutta mielestäni osa niistä selityksistä on varsin kaukaa haettuja.

Moniin esiteltyihin asioihin saa lisävalaistusta Wisemanin laajoilta kotisivuilta, jonne on linkit tarjolla (Linkki 1). Kirja sisältää monia tehtäviä ja harjoituksia, joiden suorittaminen havainnollistaa ja vahvistaa kirjan sanomaa. Alkuteoksen esittelystä löytyy virke:

Richard Wiseman is clear about one thing: Paranormal phenomena don’t exist. 

Hän ei korjaa tätä tietoa missään siinä lähistöllä, joten on selvää, että hän kieltää täysin psi-ilmiöiden olemassaolon, varsinkin kun sama asenne on luettavissa rivien välistä läpi koko kirjan.

Myös kirjan 13 sivun lähdeluettelosta ilmenee kirjoittajan asenne. Valtaosa artikkeleista käsittelee yleisiä ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä psi:n kanssa. Skeptisiä artikkeleita on runsaasti ja vain muutama lähde on valittu parapsykologian julkaisuista, ja nekin ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, joiden tuloksissa psi ei ilmene.

Kirja on minunkin mielestäni mielenkiintoinen ja se oli nautittava lukukokemus, koska sain paremman kokonaiskuvan monista asioista, joista olin jonkin verran lukenut jo aikaisemmin. On hienoa, että yksiin kansiin on kasattu tällainen määrä näennäisten psi-ilmiöiden selityksiä ja psykologian "lakeja". Mahdollisimman monien pitäisi lukea tämä kirja, mutta vain siinä tapauksessa, että ymmärtävät, että se ei käsittele parapsykologian tutkimusta.


Arvosteluja ja keskustelua

Aamulehden sivustolla julkaistiin 9.3.2012 lyhyt esittelyartikkeli Wisemanista ja hänen kirjastaan. Artikkelin lopussa on hyvin kuvaava keskustelu aiheesta. Keskustelijat jakaantuivat asenteeltaan varsin selvästi muutamaan pääryhmään:
- skeptikot ja tieteeseen kritiikittä uskovat, jotka kannattavat kirjan ajatuksia
- uskovaiset, jotka surkuttelevat kirjoittajan tietämättömyyttä Jumalasta
- filosofisesti suuntautuneet, jotka makustelevat käsitteitä teoreettisesti
- rajatiedon edustajat, jotka vetoavat omiin kokemuksiinsa

Hyvin surullista on mielestäni se, että Aamulehden keskustelu paljasti suuren yleisön ammottavan tietämättömyyden parapsykologian tutkimuksesta.

Amazon-kirjakaupan sivuilla on runsaasti alkuteoksen arvosteluja (Linkki 2). Päivämäärällä 22.4.2018 siellä oli 139 arvostelua, jotka jakaantuivat epätavallisesti: täysien 5 tähden arvion antoi 65 %, 4 tähteä antoi 17 %, 3 tähteä 8 %, 2 tähteä 2 % ja vihon viimeisen 1 tähden antoi 8 % lukijoista.

Kirja näyttää jakaneen lukijoidensa mielipiteitä voimakkaasti, sillä muutamat kirjasta kovastikin pitäneet pudottivat arvosteluaan vain siksi, että heidän mielestään se oli liiaksi Wisemanin aikaisempien kirjojen toistoa. Parapsykologian tutkimusta tuntevat tai alaan myönteisesti suhtautuvat jakoivat myös tähtensä äärilaitoihin, eli joko antoivat hyvät pisteet kriittisyyden levittämisestä tai sitten huonot pisteet kirjan yksipuolisuuden vuoksi.

Rupert Sheldraken tutkiman kuuluisan Jaytee-koiran omistaja Pam Smart ja joku muu perheen edustaja olivat tuohtuneita siitä, että Wiseman oli levittänyt turuilla ja toreilla Jayteesta heidän mielestään törkeästi harhaanjohtavaa ja jopa epärehellistä tietoa.

Omalta osaltani voin täysin yhtyä asioita hyvin tuntevan ja kriittisen Robert McLuhanin arvioon kirjasta (antoi 4 tähteä):

That's the problem. Other investigating scientists with credentials at least as good as Wiseman's think there is good evidence for genuine paranormal phenomena. There's not a whisper of that here: amid all the silly stories you would never know that any serious work has been done in this field. It's been magically disappeared.

A good read, yes, but it would be a pity if its readers let it shape their thinking without having a look at the other side of the story.

Pari muuta kriittistä arvioitsijaa kirjoittivat:

His bias, concealment of contrary evidence and cherry-picking of stories that fit his prejudices make this an exercise in pseudoscience.

A light-weight trashy self-opinionated work of pseudo-science. The work of a snake-oil salesman. The real tragedy is that this guy has a chair for the Public Understanding of Psychology, where he can promulgate this tosh to the young and impressionable.

Nimimerkki "CJ" arvostelee blogissaan (Linkki 3) kirjaa seuraavasti:

Good book, fundamentally limited. Worth reading – but it would fail any Advertising Standard Authority check if someone reported the claims on the cover as an actual advert. Wiseman effectively claims to dismiss the paranormal, vanish it like a ghost at cock crow; here is the real science that replaces our wacky world of the paranormal. So sayeth the book; yet in fact, it does nothing of the sort. Instead what it does is scout around the edges of the current parapsychological debate, taking potshots at the fatally wounded, the stragglers, but in the main just shooting up the corpses left by the onslaught of Hyman, Alcock, Blackmore, Randi et al.  The huge column of psi researchers making positive claims and producing high quality papers are marching off unscathed off over the hills – nothing as complex as a real peer reviewed parapsychology paper is even assailed in this books first two parts.

Laitetaanpa tasapuolisuuden vuoksi mielipidettä ylivoimaiselta enemmistöltäkin:

THIS BOOK WILL ELIMINATE EVERYTHING YOU THOUGHT ABOUT THE PARANORMAL.

It is very clear, well written, and confirmed my beliefs.

Everybody should read this! Awesome book, an eye opener to who we really are and why we think the way we do.

Englanninkielisen kulttuurin tietämättömyys parapsykologian tutkimuksesta näytti olevat yhtä hallitsevaa kuin Suomessakin. Kuvaavaa on, että edellä yksi arvostelija sanoo kirjan vahvistaneen uskoaan.

Wiseman tuo ihailtavan selvästi esiin sen, miten ratkaisevasti "yliluonnolliseen" uskovien ihmisten ennakkokäsitykset vaikuttavat heidän ajatuksiinsa ja jopa havaintoihinsa. Siksi tuntuu huvittavalta, että hän ei huomaa hehkuttamillaan Susan Blackmorella tai Martin Gardnerilla samaa erittäin selvästi esiintyvää ilmiötä, puhumattakaan hänestä itsestään. Hän tuntee varsin paljon parapsykologista kirjallisuutta, joten on ilmeisen epärehellistä, että hän ohittaa sen niin täydellisellä hiljaisuudella.


Wiseman ja psykokinesia

Wisemanin kirjasta saa sen käsityksen, että kaikki ehdotetut psi-ilmöt ovat harhaa ja että ne selittyvät tyhjentävästi psykologian avulla. Aineen maailma kuitenkin toimii fysiikan eikä psykologian lakien mukaan. Kirjan luvussa "Hengen voitto aineesta" Wiseman käsittelee psykokinesiaa eli aineellisia psi-ilmiöitä. Hänen lähtökohdistaan ainoa mahdollisuus käsitellä psykokinesiaa on samaistaa se huijaukseen eli taikatemppuihin, ja juuri niin hän tekeekin.

Huijausselitystä vastaan puhuu valtaisa määrä äärimmäisen selviä havaintoja, kuten esimerkiksi parhaiten tutkittujen poltergeist-tapausten tapahtumat, tunnissa täydellisiksi lusikantaivuttajataikureiksi oppineet lapset ja joka puolella päivittäin esiintyvät fysikaaliset spontaanitapaukset, mukaan lukien ns. apportit. Wiseman vältti tämän pulman unohtamalla sellaiset asiat kokonaan.

Aineellisten tapahtumien selvittämiseen tarvitaan huijausmenetelmien tuntemisen lisäksi myös erikoistuntemusta, jollaista psykologeilla ei ole, ja suunnilleen sama tilanne on myös taikatemppuihin paljon aikaansa käyttäneillä. Aineellisten kappaleiden särkymistapaa ja niihin jääneitä jälkiä tutkimaan tarvitaan tutkijat, jotka hallitsevat materiaalitekniikkaa. Wiseman on tieteen edustajana tehnyt selvän eettisen virheen kertomalla itsevarmasti oman pätevyysalueensa ulkopuolella olevista asioista.

 Esimerkiksi Rosenheimin poltergeistin aiheuttajaksi olisi tarvittu ylimaallinen supertaikuri, joka olisi poksauttanut lamppuja Annemarin yläpuolella hänen kävellessään käytävällä, soittanut useita kertoja minuutissa Neiti Ajalle yhdestä ainoasta käyttöön jätetystä ja valvotusta vanhanaikaisesta puhelimesta, laukaissut sulakkeita ilman sähkövikoja, heilauttanut seinällä riippuvaa taulua sitä valvottaessa, liikuttanut suojatun piirturin kynää mekaanisella vaikutuksella ja siirtänyt raskasta arkistokaappia.

Mielestäni vakuuttavin ilmiö Rosenheimissa tapahtui apuun kutsutun sähköasentajan läsnä ollessa. Kahdessa huoneessa oli 3 m korkeudella pareittain yhteensä neljä loisteputkea. Sähkömies kertoo, että hän kiersi kaikki noin 90 astetta itsestään kiertyneet putket takaisin paikoilleen ja oli laittamassa tikkaita eteisen seinälle, kun kuului pamaus ja kaikki neljä putkea olivat taas pimeinä. Toimiston väki sai vain vaivoin hänet tarkastamaan putket uudelleen, ja kaikki olivat taas kiertyneet niin, että sähköistä yhteyttä ei ollut. Kaikki nämä ilmiöt tapahtuivat useiden paikalle tulleiden tutkijoiden valvonnan alla eikä tätä taikuria koskaan saatu kiinni puuhistaan.

Parapsykologian tutkimukseen on nykyään lähes mahdotonta saada julkista rahoitusta, mutta jos sanoo tutkivansa "anomalistista psykologiaa", niin rahoitusta voi hyvinkin tulla. Tämä tilanne on johtanut parapsykologian tutkimuksen psykologisoitumiseen, jolloin mielestäni vahvinta mahdollista näyttöä psi:stä antavat ilmiöt jäävät yhä enemmän tutkimuksen ulkopuolelle. Tästä kehityksestä kertoo nimimerkki "CJ" blogissaan (Linkki 3).


- - -
Richard Wiseman (2012): Yliluonnollinen ilmiö – Totuus on jossain sisällämme. Atena Kustannus Oy, 351 sivua.
Alkuteos (2011): Paranormality: Why we see what isn't there.

Linkkejä

1. Wisemanin kotisivut:
http://www.richardwiseman.com
http://richardwiseman.wordpress.com/

2. Amazonin arvostelut:
http://www.amazon.co.uk/product-reviews/0230752985/ref=cm_cr_pr_top_link_1?ie=UTF8&showViewpoints=0

3. CJ:n blogi:
http://jerome23.wordpress.com/2011/02/28/richard-wisemans-paranormality-a-good-but-fundamentally-limited-book/