perjantai 20. lokakuuta 2023

Spontaanien psi-ilmiöiden moninaisuus

 

Päivitetty 13.12.2023


Minulla on arkistossani tuhatkunta kokemuskertomusta spontaanitapauksista ja olen lukenut ja kuullut niitä aikojen kuluessa paljon lisää. Ajattelin, että olisi kiinnostavaa yrittää tehdä niistä jonkinlaista suppeaa yleiskatsausta.

Käytän tässä kokemuskertomusten käsitteitä ja mielikuvia. Jätän yksittäisten kertomusten totuusarvon ja maailmankuvan tällä kertaa sivuun.

Olen valikoinut kokemuskertomukset monista lähteistä. Eri kokemustyyppien yleisyyden arviointi olisi mielenkiintoinen, mutta erittäin työläs tehtävä.

Satunnaisilmiöt

Tarkoitan satunnaisilmiöillä hämmästyttäviä kokemuksia, jotka toistuvat vain muutaman kerran yhden ihmisen elämässä tai ovat yleisiä, mutta helposti selitettävissä sattumiksi. Hämmästyttävistä yhteensattumista on oma juttunsa toisaalla  täällä.

Satunnaiskokemukset ovat useimmiten samanlaisia kokemuksia kuin ne, joita tulee esiin erilaisissa yhteyksissä, joista on jaottelu alla.

Ojennan käden kohti puhelinta ennen kuin se edes soi ja tiedän kuka minulle soittaa katsomatta näyttöä yms.

Monesti saatan rueta yhtäkkiä ajattelemaan jotain ihmistä ja kohta se sama ihminen soittaa tai tekstaa tai muuten vaan törmään häneen yllätäen..outoa..

Joskus otan puhelimen käteen ja ajattelen soittaa vaikka "Tiinalle", niin samalla kun painan nappia etsiäkseni "Tiinan" numeron niin sillä painalluksella vastaan puheluun. Soittaja on tietenkin "Tiina". Tämä on tapahtunut monta monta kertaa vaikka kenen ihmisen soittaessa. Hassuinta se on silloin kun kyseessä on ihminen jonka kanssa ei tule usein puhuttua puhelimessa :)

Myös mä oon nähny äitini kanssa samoja unia, samoten oon nähny unta numerosarjasta, joka sittemmin piti paikkansa ja oli lapseni syntymäaika (tämä unen näkeminen tapahtui n. 2v ennen lasta), todisteena on kirje, johon tuolloin olin kirjoittanut numerot ja lähettänyt kaverille.

Olen pari kertaa nähnyt samaa unta äitini kanssa. Toisella kertaa nähtiin unta jostain koirasta, en enää muista sitä tarkemmin, mutta aika pelottava painajaistyylinen uni se oli. Aamulla kerroin äidille ja hän kyseli, että oliko se koira iso ja harmaa ja oliko siellä niittyä? Nyökkäsin ja äiti sanoi nähneensä samaa unta ja ihmetelleensä, koskei pitkiin aikoihin ollut painajaista nähnyt.

Karmivaa nähdä ihan täysin samaa unta kahden muunkin henkilön kanssa...vaikka niitä ei edes tunne...

Makasimme kimppakämpässä yömyöhällä vielä jutellen keskenämme, sänkyjen välillä oli n. metrin rako jossa yhtäkkiä välähti todella kirkas valonleimaus, joka sitten singahti ikkunasta metsikköön. Katottiin toisiamme monttu auki... ja todella molemmat tämä nähtiin eikä keksitty mikä se voisi olla.

Seuraavana yönä kissani kuolemasta itkeä nyyhkyttelin sängyssäni, ja yhtäkkiä minusta tuntui kuin joku katselisi minua! Nousin sängyssäni istumaan, ja itku loppui. Ulkona oli jo pimeää, mutta pihakuusen oksien välistä hehkui outoa valoa, joka pian hävisi, mutta valoläiskä ilmestyi sängyn viereiselle seinälle. Tuijotin valoa seinässä, joka hitaasti pieneni ja pieneni, ja ollessaan suurinpiirtein pääni kokoinen jämähti paikoilleen. Se oli uskomaton tunne. Mä en uskaltanut koskea siihen, tuijotin vaan.  

Ekas omas asunnos kuului yhtäkkiä kova kolahdus. Enkä kuvitellut sitä koska kissakin pomppas pystyyn sohvalla. Totesin et nyt sit tuli vessas peilikaappi alas ja kattoon. Oli paikoillaan. Sit seinän toisella puolen oli tiskikaappi niin äkkiä kattoon onko sieltä hylly pudonnut mut ei ollut. Naaourista ei voinut tulla ku olivat lomalla. Kun palasivat kysyin et oliko niillä joku kaappi pudonnut ku kova rysäys kuului mut ei ollut.

Herkkien ihmisten tuntemukset

Näillä tarkoitan aistimuksia, joita muut paikalla olevat eivät tunne. Niitä ei voida erottaa aistiharhoista. Parapsykologian kannalta tärkeitä ovat aistiharhat, jotka tuovat oikeata tietoa selittämättömällä tavalla. Useimmiten tuntemukset kuitenkin jäävät selittämättömiksi. Oikeata tietoa tulee herkille ihmisille myös intuitioina.

Satunnaiset jälleensyntymismuistot ja intuitiivinen tieto tuntemattomien ihmisten elämästä kuluvat myös tähän yhteyteen.

Mä tunnen usein jonkun "ylimääräisen" ihmisen/hengen/olennon huoneessa. Joskus se saattaa ohi mennen koskettaa, joskus se vetää hiuksista, joskus se päästää huokauksen. Kylmät väreet kuuluvat aina näihin kosketuksiin.

Välillä tuntuu kylmiä ilmavirtauksia kasvoilla, tai sitten lämpimiä, yleensä kyllä kylmiä. En tiedä laittasinko vedon syyksi mutta noita on siis aina ja kaikkialla, olispahan kesä tai talvi tai nukuinpahan vaikka sellasessa huoneessa jossa ei ole mitään vetoa tms.


'Erikoisihmiset'

Näkijät ovat erikoisihmisiä, usein synnynnäisesti. Jotkut ovat erikoisihmisiä ilman näkijän kykyjä. Jotkut herkistyvät kuolemanraja- tai ufokokemuksen jälkeen.

Sähkölaitteet temppuilevat usein näiden henkilöiden läheisyydessä. Kun he suuttuivat, niin hehkulamppuaikaan lamput poksahtelivat rikki. Tavaroita katoaa heidän lähellään, joskus lopullisesti ja joskus ne löytyvät entiseltä paikaltaan tai hyvinkin merkillisestä paikasta.

Erään tuttavani ympärillä kuuluu harvakseltaan matkimisääniä, esimerkiksi kuin helmi pomppisi kovalla alustalla, aluksi harvakseltaan ja loppua kohti kiihtyen. Eikä helmeä tai sellaista alustaa ole kohdassa, mistä ääni kuuluu. Myös apportteja esiintyy.

Taulu lensi kaksi metriä miun ja mieheni keskelle kun otettiin sanallisesti harvoja kertoja yhteen oikein kunnolla. Siinä oli vielä rivi kissapulloja ko taulun edessä. Ne ei hievahtaneetkaan.

 

Kuoleman hetkellä

On olemassa kertomuksia monista ilmiöistä kuoleman hetken aikoihin. Alla on muutama esimerkki näistä kokemuksista:

Aistin kuoleman. Kun pappani kuoli, heräsin keskellä yötä yhtäkkiä. Pappa oli saanut samaan aikaan yöllä sydänkohtauksen.

Enoni kuollessa hän kävi jättämässä jäähyväiset sisaruksilleen. Yksi tädeistäni oli herännyt puhelimen soittoon, ja kun oli vastannut, siellä ei ollutkaan ketään. Äitini ikkunan taakse tuli pieni lintu hakkaamaan nokallaan ikkunaan kunnes äitini oli hereillä. Toisen enoni luona olivat valot syttyneet itsekseen. Kaikki nämä siis samaan aikaan kun enoni kuoli.

Ranne- ja seinäkelloni pysähtyivät tietyyn aikaa. Myöhemmin kuulin, että vaarini oli kuollut silloin.

Äitini oli saattohoidossa ja vanhassa kotitalossa, jossa silloin olin, oli yöllä useita sekunteja kestävä valoilmiö, huomattavan kaunista, pehmeää valoa. Katsoin sitten kelloa. Puolen tunnin päästä palvelutalosta soitettiin, että äitini oli kuollut juuri samalla minuutilla kuin tämä valoilmiö oli.

Potilashuoneista osa oli 6 hengen huoneita. Yöllä oli yhdestä 6 hengen huoneesta tullut hoitaja kutsu ja kun hoitaja meni tämän kutsuneen potilaan luokse hän kertoi jonkun seisoskelleen yhden sängyn vierellä ja hän sitten oli sitä ihmetellyt tovin ja kutsui siksi hoitajan. Hoitaja oli sitten mennyt katsomaan tätä potilasta, jonka sängyn luona joku oli seisoskellut, niin se potilas oli kuollut.

Kuulin kuinka ulko-ovi kävi ja joku tuli sisälle minun kotiin eteisestä kuului kassien maahanlaittoääni. Kysyin kuka tuli niin , vastasi minä Mirja. Menin eteiseen eikä ollut ketään, ja ulko-ovi oli lukossa, kun kokeilin. Sitten soi puhelin ja ilmoittivat että Mirja kuoli noin 30 min sitten sairaalassa.

Kun minun mummuni, - joka oli mulle kuin toinen äiti- kuoli, pysähtyi ainakin minun ja äitini luona kellot mummun kuolinaikaan, klo 12:40. Virallinen toteamisaika voi olla hieman myöhemmin, koska mummun kuolema oli yhtäkkinen ja odottamaton, vaikka olikin sairaalassa, ja hoitajat olivat löytäneet hänet elottomana vuoteesta. Puhelu kuolemasta oli tullut äidille klo 13 jälkeen. Muistaakseni hoitajat olivat löytäneet hänet n. klo 12:50. Koko päivän tunsin silloin mummun olevan läsnä, ja kerran sen päivän aikana tunsin myös voimakkaan tönäisyn. Vasta myöhemmin tuli äidin kanssa puhe tuosta kellojen pysähtymisestä. Jossain yhteydessä tulin maininneeksi asiasta, ja äiti totesi pienen hiljaisuuden jälkeen, että "niin pysähtyi täälläkin".

 

Edesmenneet

Näyttää siltä, että edesmenneet läheiset antavat joskus merkkejä itsestään. Yleisimpiä ovat unet, joissa edesmennyt kertoo, että hänen on nyt hyvä olla ja parhaassa tapauksessa hän antaa tietoa, joka on jälkeenjääneille tärkeätä. Mutta mielestäni hereillä tapahtuvat aistihavainnot ovat mielenkiintoisempia.

Isoisäni kuoleman jälkee minä ja silloinen poikaystäväni kuulimme hänen yskivän usein talossamme. Samaa ns. tupakkayskää jota oli vuosikaudet yskinyt. Siskoni näke hänet monesti sumuisena hahmona, kunnes pikkuhiljaa nämä ilmiöt loppuivat.

Näin mummuni vaikka hän oli kuollut. ihan elävänä edessä

10 vuotta sitten,kun pappani kuoli olimme muutama päivä kuoleman jälkeen tätini luona muistelemassa pappaa. Meitä oli 5 aikuista ja 2 nuorta (13 ja 15 vuotiaat). Kukaan meistä ei todellakaan aiemmin uskonut mihinkään yliluonnolliseen. Siinä juttelimme kaikessa rauhassa keittiössä ja näimme takapihalla kaksi kynttilää palamassa. Tätini arveli työkavereidensa ottaneen osaa suruun tuomalla kynttilät sinne. Mietimme kuinka huomaavainen ele. Toinen kynttilöistä sammui hetken kuluttua ja sanoimme 13 vuotiaalle, että kävisi sytyttämässä sen uudelleen. Hän kävi, mutta tuli pian hölmistyneenä takaisin sanoen, että ei siellä mitään kynttilöitä ole. Kävimme kaikki ulkona katsomassa, mutta kynttilöitä ei tosiaan ollut missään, eikä myöskään mitään jälkiä lumessa. Pappa kävi meidät vielä hyvästelemässä.

Henkimaailmasta vierailtaessa tuoksut (hajut myös) usein mukana. Myös koputukset, musiikki jne. Omat rakkaat ovat lähestyneet myös herätyskellon aikaa siirtämällä, esineitä liikuttamalla, valoja vilkuttamalla, tv ja radio päälle laittamalla jne

Kerran kävi yhdessä työpaikassa niin, että erään huoneen potilas alkoi kertomaan hänelle vieraasta naisesta, joka oli käynyt vierailulla hänen huoneessaan. Vierailija oli esitellyt itsensä tälle potilaalle nimeltään. Tämä vierailija oli kyseisessä huoneessa aiemmin kuollut potilas.

Kummitteluilmiöt

Kyseessä ovat ilmiöt, jotka toistuvat samassa paikassa ainakin jonkin aikaa. Yleisimpiä ovat koputukset, askeleiden äänet ja esineiden liikkuminen. Mielenkiintoisia ovat matkimisäänet, joita vastaavia esineiden kaatumisia, liikkumisia tai särkymisiä ei todellisuudessa tapahdu.

Edellisenä yönä havahduimme siihen molemmat. Viime yönä vain minä heräsin siihen. Se kuulostaa siltä kuin ontolla muovisella kappaleella koputtaisi puuhun. Kuuntelimme sitä edellisyönä pitkään sängyssä, mutta se ei loppunut. Lopulta kävelin olohuoneeseen ja se loppui samantien. Sama juttu viime yönä. Naputus jatkuu niin kauan kunnes menen olohuoneeseen, josta ääni kuuluu. AIvan kamalaa. Syytä äänelle en ole löytänyt.

Työpaikallani on ollut jo pitkään painostava ja ahdistava energia, jopa pelottavaa olla. Yksin ollessa ei ole tuntunut olevansa yksin. Kattolamput ja liiketunnistin ovat menneet päälle itsestään, on kuulunut selittämätöntä kolinaa ja eräs henkilö näki myös harmaan hahmon. Tilassa vierailulla ollut koira oli myös todella peloissaan joissain huoneissa eikä suostunut menemään joka paikkaan. Tämä ei todellakaan ollut normaalia käytöstä kyseiselle koiralle.

Vanhassa kodissa oli normaalia että tavarat lenteli monesti viikkoa ilmassa. Auton avaimet lähti ilmaa usein tiskipöydältä ja kaapista joku viskoi olohuoneeseen asti vaatteita.

Edellisessä asunnossa ikkunalla roikkui sydänvalaisin metalliketjussa. Olin naulannut sen suoraan ketjun yhdestä lenkistä kiinni ettei ainakaan tipahda kun naulan kanta oli sen verran iso reikään verrattuna. Kaikkea meillä oli jo sattunut ja yksi ilta kun kaveri tuli kylään sanoin hänelle että meillä kummittelee. Siinä samalla kun kaveri rupesi naureskelemaan, lamppu tippui rytinällä alas. Naula tiukasti edelleen kiinni ja ketju lattialla. Eihän sitä takaisin saanut kun ketjun lenkit tosiaan oli niin pieniä siihen naulan kantaan verrattuna. Kaveria ei enää naurattanut ja yritettiin miettiä kaikki mahdolliset teoriat miten se pystyi tippumaan alas. Ketju täysin ehjä ja naula edelleen tiukasti kiinni seinässä

Nyt vilkastui vielä entisestään viikonlopun/itsenäisyyspäivän aikoihin tämän talon toiminta... Yläkertaan (tyhjä kylmä vintti) menevillä portailla kuuluu selvästi iltaisin askeleita. Lauantai iltana koputettiin voimakkaasti ulko-oveen, koiratkin alkoi murista, mutta ei siellä ketään ollut. Myös outoja "tömähdyksiä" kuuluu talosta iltaisin/öisin, mutta vaikea paikantaa suuntaa.

Ei oo lennelly mutta liikkuneet kyllä. Mm kuulin yöllä että keittiön tuolia siirrettiin (siinä oli pullokassi roikkumassa ja kuulin ääneen kun tölkit ja pullot kilisi). Aamulla tuoli oli tosiaan vedetty pöydän alta pois. Kerran yöllä kuulin rysähdyksen ja menin kattomaan niin mun kitarat jotka on kokovartalopeilin molemmin puolin, olivat siirtyneet paikoiltaan n. 40 cm. Tuo oli aikaa kun mua peloteltiin öisin muutenkin, ja hahmot ja nuo kaikki asiat loppuivat seinään kun tein puhdistuksen taloon.

 

Yhteydenottokokeilut

Meediot ottavat yhteyttä henkimaailmaan. He tuottavat ihmisille lohdutusta ja toivoa. Heidän toimintansa ei kuulu spotaanitapausten piiriin. Myös noituudessa otetaan yhteyttä henkimaailmaan, mutta siihen alueeseen en halua puuttua.

Aakkoslautaa käyttävät yleensä uteliaat ja kokeilevat nuoret. Siinä yritetään ottaa yhteyttä tuonpuoleiseen. Olen lukenut monia kertomuksia rajuista ilmiöistä näissä yhteyksissä. Valitettavan usein ne näyttävät totena kerrotuilta kaupunkitarinoilta. Mutta uskoisin, että ei savua ilman tulta tässäkään asiassa.

Spiritismiin en enää koskisi pitkällä tikullakaan sen jälkeen, mitä teini-iän kokeilujen jälkeen alkoi tapahtumaan.

On tätä tullut nuorena kokeiltua useammankin kerran. Ja toiminut on..jopa niin hyvin, että mikään ei saisi minua enää istumaan tuon pelilaudan ääreen. Mehän nuorisoporukassa kans alussa syytettiin toisiamme lasin liikuttelusta. Kyseltiin asioita, joita ei kenenkään ringissä mukana olleen pitäisi tietää. Kun siltikin vielä epäiltiin, päätettiin sitten kysyä asioita vuorollaan omissa ajatuksissa. Siis ei sanottu ääneen. Esim. kysyin mielessäni mikä on äitini toinen nimi (kukaan paikalla olijoista ei sitä siis kuullut) ja sain oikean vastauksen kirjain kirjaimelta. Siinä vaiheessa alkoi olla pakko uskoa, että joku siellä vastaa.

Muistan, että omassa huoneessani alkoi tapahtumaan outoja asioita tuon spiritismin aloittamisen jälkeen. Tiedän, että moni voi olla ihan sattumaa/niihin on luonnollinen selitys/mielikuvitusta, mutta kyllä se jätti teinityttöön sellaiset traumat, että hirvittää vielä tänäkin päivänä. Eräs karmivimmista jutuista oli sellainen, että perus teinityyliin koko huoneeni oli vuorattu erinäisten 90-luvun hittibändien/näyttelijöiden pärstöillä, "vapaata" tilaa seinillä ei ollut lähes ollenkaan. No, eräänä iltana nukkumaan käydessäni yksi juliste tipahti lattialle, no, ei siinä mitään, sinitarra joskus pettää ja kyllähän noita aina tasaisin väliajoin tippui muutenkin lattialle. En siis välittänyt siitä ollenkaan, vaan yritin jatkaa unia. Yhtäkkiä julisteet alkoivatkin tippumaan jokainen yksitellen lattialle, siis kaikki, yhtään ei jäänyt seinille! Sitä ei voi oikein mitenkään selittää

Kyllä, leikittiin spiritismii niin pyhä maria ei saanut olla enää seinällä. [ilmeisesti putosi alas]

Älkää lapset ikinä leikkikö spiritismin kanssa! Meillä oli joskus semmonen lauta ja päätettiin ihan vaan huvikseen kokeilla, että toimiiko se vai ei. No kyllä toimi. Heti ensinmäinen (ja samalla viimeinen ) kysymys mitä esitettiin oli, että missä piru on. Samantien kaatui kokonainen iso kirjahylly. Se leikki jäi siihen. En suosittele.

Eläinkokemukset

Eläinkokemuksia näyttää olevan kahdenlaisia ja ne keskittyvät kissoihin, koiriin ja joskus hevosiin. Eläinten aistit ovat paljon herkemmät kuin ihmisillä. Joskus ne reagoivat johonkin, mitä ihmiset eivät aisti, ne katsovat jotakin tiukasti, pelkäävät silminnähden tai käyttäytyvät oudosti.

Toisissa kokemuksissa rajan taakse menneet eläimet antavat merkkejä itsestään – tai niihin kiintyneet ihmiset kuvittelevat niin surussaan.

Pelottavinta mitä minulle on tapahtunut on kun jotain 10 vuotta sitten makasin illalla sängyssä lukemassa kirjaa ja nyt jo edesmennyt kissamme nukkui jalkopäässä. Yhtäkkiä kissa hyppäsi sängyllä pystyyn ja alkoi tuijottaa yhtä kohtaa huoneessa ja sähisi selkä köyryssä. Minua alkoi hirveästi pelottaa ja aloin rukoilemaan mielessäni. Olisko kissa ehkä minuutin tuijottanut sitä kohtaa ja sähissyt ja sitten rauhoittui.

Rakas perheenjäsenemme, kissavahus siirtyi ajasta ikuisuuteen taannoin. Tänään tapahtui outoja, jokaikinen kissakoriste mitä kodista löytyy ( ei niitä hirveetä määrää ole, ehkä 10 yhteensä) tipahti lattialle. Siis...en ole tämmöistä kokenut vielä koskaan. Ikkunat kiinni joten tuultakaan ei voi syyttää, tosin ei noi painavammat mistään vedosta edes tipahtaisi.

Välillä tuntenu ku jo poismenny kissapappa hypänny viereen nukkuu tai puskenu. Välillä kuulunu tassuttelun ääniä ja näkyn nurkan taa häipyvä hännänpää.

Meillä naukui ja raapi ovea päästäkseen sisään, kuten oli eläessään tapana. Hyppäsi myös sänkyyn. Tätä kesti n. kk verran kuolemasta.

Mun koirani makaili usein keittiön pöydän alla ja pitä päätään jalkaterieni päällä siinä istuessani...kuoli yli 18vuotiaana, terverotuinen pohjanpystykorva. Tunsin tuon kuonon painan vielä 2 vuotta   

Tassun kynnet rapisi lattialla pitkään.

Mun edesmenneen koiran, Manun tassunjäljet kuului parin viikon ajan, lopetuksen jälkeen   Manulla oli todella tunnistettavat askeleet ja tietyt paikat omassa kodissa, mistä myös askeleet kuului   Lelut myös liikkui vaikka toinen meidän koirista oli vieressä nukkumassa eikä siinä ollut minkäänlaista ilman vetoa

Meillä kissat kattoo kerran molemmat yläkertaan pitkän aikaa eikä siälä mitään ollu. Tuli vähä spooki olo.  Toissapäivänä ovi kävi. Mäkin kuulin sen ja kissat kattoi ovelle kans. No sielläkään ei ollu ketään.

Kokemuskertomusten laatu

Kokemuskertomusten laatu on mielestäni huonontunut vuosikymmenien kuluessa. Yhteiskunnan ja koulujärjestelmän epäonnistuminen näkyy ajattelemattomuutena, hutiloivana ja epätäsmällisenä kielenkäyttönä ja yksityiskohtien puutteena. Kun juttu on vain "scary", niin se riittää. Sellaiset kokemuskertomukset eivät anna luotettavaa kuvaa kertojasta eivätkä hänen kuvaamistaan tapahtumista. Usein tulee mieleen jostakin kuultu kaupunkitarina, jota levitetään tositapahtumana eteenpäin.

Monien kokemuskertomusten totuusarvoa voidaan selvittää tarkistuksilla eli kenttätutkimuksella. Itse olen pyrkinyt tarkistamaan tärkeiltä tuntuvat tapaukset kysymällä lisätietoja. Kokemukseni mukaan tarkistukset johtavat joko kertomusten totuusarvon kasvamiseen tai heikkenemiseen. Kertoja on joko kertonut kokemuksensa tarkasti oikein tai liioitellut tapahtumia tai erehtynyt tulkinnoissaan.

Tähän juttuun valikoimani kertomukset voivat olla todellisia psi-kokemuksia tai sitten ei. Ne voivat olla yhteensattumia, väärintulkintoja, yleisiä harha-aistimuksia, kansanperinnettä, kaupunkitarinoiden muunnoksia tai keksittyjä tarinoita. Ihmisen mielikuvituksella ei ole rajoja. Tarkistusten puuttuessa tuntemattomien ihmisten kertomukset jäävät epävarmoiksi. 

Pitkältä ajalta tuntemieni tuttavien kertomuksista menen takuuseen. Lisäksi olen lukenut parapsykologien arkistoista satoja tarkistettuja tapauksia. Kun tuntemattomat ihmiset kertovat samanlaisista kokemuksista, niin uskoisin huomattavan osan kertomuksista pitävän paikkansa. Mielestäni hälyn joukosta on helposti löydettävissä selvä signaali.


Kulttuurin vaikutus

Suomalainen kansanperinne sisältää runsaasti yllä kuvattuja kokemustyyppejä. Folkloristit nimittävät joidenkin tapahtumien kokijan kokemuksia elämyksiksi ja omakohtaisia kertomuksia niistä memoraateiksi. Folkloristi Pasi Klemettinen (1997) lainaa kirjaksi painetussa väitöskirjassaan folkloristia ja uskontotieteen professoria Lauri Honkoa, s. 113:

Lauri Honko kirjoittaa supranormaalin elämyksen vaativan aina syntyessään "supranormaalin tradition tuntemista, yleistä harjaannusta ja valmiutta kokea tietynlaisia elämyksiä".

Memoraatit olisivat siten pelkkää 'kansanperineen aktuaalistumista' ilman totuusarvoa. Omana perusteltuna käsityksenään Klemettinen kuitenkin esittää seuraavaa:

Poltergeistia käsittelevien memoraattien perusteella voi kuitenkin väittää, että on olemassa supranormaaleita ilmiöitä, jotka tunkeutuvat ihmisten arkitodellisuuteen ilman näennäistä syytä tai funktiota, tunsivatpa ilmiön kokijat kyseistä traditiota tai eivät.

Satoihin memoraatteihin tutustumisen seurauksena olen päätynyt samaan tulokseen kuin Klemettinen. Mutta kyllähän niistä kertomuksista usein myös paistaa läpi usko henkimaailmaan ja henkisiin voimiin. En kuitenkaan pidä mahdollisena, että suurin osa näistä kokemuskertomuksista selittyisi pelkällä henkiuskolla tai että ne olisivat väärintulkintaa tai keksittyjä tarinoita.


Kirja

Pasi Klemettinen (1997): Mellastavat pirut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 687, Miktor 1997. 245 sivua.

maanantai 28. elokuuta 2023

Asuuko tietoisuus aivoissa

 Päivitetty 7.11.2023

Vasemmalla ovat ranskalaisen verovirkailijan aivokuvat ja oikealla normaalien aivojen kuvat. Kuvan lähde on video linkissä (8).

Aivotutkijoiden valtavirta esittää varmana asiana, että ihmisen tietoisuus on pelkästään aivojen varassa. Ja että ihmisen elämän aikana kerääntynyt valtava muistiaineisto on sekin kiinnittyneenä vain aivoihin. Itse uskon, että tällaista varmuutta ei ole olemassa.

Keskityn tässä kokemuskertomuksiin, havaintoihin ja tutkimuksiin enkä ota kantaa esitettyihin teorioihin tietoisuudesta, mukaan lukien kvanttiteoriat.


Tietoisuus

Wikipediassa tietoisuuden käsitteeseen pääsee käsiksi artikkelista 'Tietoisuus', linkki (1). Tietoisuus määritellään siellä seuraavasti:

Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.

Ja vielä:

David Chalmers määritteli vuonna 1996 niin kutsutun ”tietoisuuden vaikean ongelman”, joka koskee sitä, kuinka fenomenaalisen tietoisuuden tilat voitaisiin selittää niiden neurologisen pohjan kautta.

Wikipedian artikkelissa 'Mielenfilosofia' käytetään käsitteen 'tietoisuus' sijasta käsitettä 'mieli', linkki (2). Artikkelissa on paljon tietoa ja teorioita tietoisuuden ja aivojen välisestä suhteesta. Muutamia poimintoja:

Mieli–ruumis-ongelma eli psykofyysinen ongelma tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot (aineellinen objekti) voivat olla tietoiset (mielen ilmiö).

Dualismi ja monismi ovat kaksi päälinjaa, joiden puitteissa mielen ja ruumiin ongelmaa on pyritty ratkaisemaan. Dualismin mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä toisistaan.

Reduktiivisessa fysikalismissa tietoisuus pelkistetään pelkiksi aivojen fysikaalisiksi tiloiksi. Reduktionismia edustavat esimerkiksi identiteettiteoria ja funktionalismi.

Ominaisuusdualismin mukaan mieli on joukko itsenäisiä ominaisuuksia, jotka ”nousevat” aivoista (emergenssi) ja joita ei voida palauttaa pelkästään aineeseen. Sitä ei kuitenkaan katsota erilliseksi substanssiksi.

Emergenssistä on toisaalla lisää selvitystä, linkki (3):

Emergentti materialismi on mielenfilosofinen kanta, jonka mukaan mieli ja tietoisuus ovat emergenttejä ilmiöitä. Emergentissä materialismissa mieltä ja tietoisuutta ei pyritä redusoimaan eli palauttamaan fyysisiksi tai fysiologisiksi ominaisuuksiksi, eikä myöskään eliminoimaan kokonaan. Samoin mielen ja tietoisuuden tutkimus nähdään itsenäisenä fysikaalisiin tieteisiin nähden. Vaikka tietoisuutta ei kyetäkään havaitsemaan tutkimalla pelkkiä aivoja, tietoisuus kehkeytyy aivojen, ihmisolennon ja ympäristön vuorovaikutuksessa.

Muisti

Muisti on tietoisuuden osa, ja siitä  löytyy tietoa Wikipedian artikkelista 'Muisti', linkki (4). Hiukan poimintoa siitä:

Muisti on kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia. Ihmisen muisti jaetaan sensoriseen muistiin, lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäaikaiseen säilömuistiin.

Muistin toiminnassa on neljä vaihetta: tallentaminen, säilyttäminen, palauttaminen ja tunnistaminen. Osa tiedoista on muistissa vain muutaman sekunnin ajan. Tätä kutsutaan sensoriseksi muistiksi. Työmuistiksi kutsutaan sitten hieman pidempikestoista muistia, johon kuuluu tarkkaavuusjärjestelmä ja tietynlaisia väliaikaisia tietovarastoja. Selviytymisen kannalta suotuisat tai haitalliset asiat (esim. opiskelun tulokset, palaminen tai kipu) jättävät aivoihin tyypillisesti pysyvämpiä muistijälkiä.

Aivokuorella sijaitsevasta asiamuistin (ks. jäljempänä) eri palasista on yhteys hippokampukseen, joka taas yhdistelee niitä toisiinsa eri aistinalueilta ja siirtää muihin aivokuoressa oleviin muistin osiin. Se jäsentelee irrallaan pitkin aivokuorta olevat muistijäljet kokonaisuudeksi, jonka lopullinen talletuspaikka on kuitenkin aivokuorella.


Tieteen valtavirrassa 'unohdetaan' asioita

Wikipediassa pelkästään lainataan lähteitä, joten artikkeleista useimmiten puuttuu kokoava yhteenveto. En löytänyt Wikipediasta sitä selvästi sanottuna, mutta käsitykseni mukaan tieteen valtavirrassa nykyään oletetaan, että ihmisen tietoisuus asuu pelkästään aivoissa ja voi sisältää vain sen tiedon, mikä sinne on aistien kautta tullut, lisättynä aivoissa tapahtuvalla päättelyllä.

Ajatukselle tietoisuuden riippuvuudesta aivojen tilasta on olemassa murskaava todistusaineisto. Erilaisten aivovaurioiden ja aivosairauksien vaikutukset tietoisuuteen tunnetaan hyvin. Tietoisuutta voidaan myös helposti muuttaa aivoihin vaikuttavilla kemiallisilla aineilla. Tällaisen todistusaineiston huomioon ottaen ei ole kaukana ajatus, että tietoisuuden täydellinen riippuvuus aivojen tilasta on lopullisesti osoitettu. Mutta onko näin todellisuudessa? Jos on, niin poikkeuksia säännöstä ei saa olla olemassa.

Kaikki psi-ilmiöt ovat todiste aivojen tilan ja tietoisuuden täydellistä riippuvuutta vastaan. Parapsykologian tutkijat sanovatkin että aivojen ja tietoisuuden välillä on riippuvuussuhde, mutta ei syy-seuraus- eli kausaalisuhdetta.

Tieteen valtavirrassa kielletään psi-ilmiöiden olemassaolo ja julistetaan parapsykologia pseudotieteeksi. Eli sekä spontaanit psi-ilmiöt että parapsykologian kokeellisen tutkimuksen tulokset unohdetaan.

Tietoisuuden ja aivojen välisestä yhteydestä on hieno luento linkin (5) videolla. Siinä psykiatrian ja neurobehaviorististen tieteiden professori Bruce Grayson antaa neljä esimerkkiä, jotka osoittavat ettei tietoisuus ole täydellisesti riippuvainen aivoista:

1. Tietoisuuden palautuminen kuolinvuoteella
2. Minimaalisten aivojen tuottama monimutkainen tietoisuus
3. Kuolemanrajakokemukset
4. Jälleensyntymismuistot

Kaikkein vakuuttavimmalta tuntuvat todisteet aivoista riippumattomasta tietoisuudesta antavat kehostapoistumiskokemukset ja kuolemanrajakokemukset.

Parhaimmissa niistä ihminen huomaa olevansa kehonsa ulkopuolella ja katselevansa sekä kehoaan että sen ympäristöä sellaisina, kuin ne todellisuudessa ovat. Lisäksi tietoisuus voi liikkua kauemmaksi ja havaita todennettuja asioita, joita hän ei voisi makuupaikastaan mitenkään havaita.  


Neurologien 'unohdukset'

Neurologiassa on tapahtunut valtava kehitys aivojen kuvantamisessa ja muistitutkimuksessa. Mutta sielläkin unohdetaan yhtä ja toista. Erilaisia psyykkisiä toimintoja sijoitetaan aivojen eri alueille. Mutta entä brittiläisen neurologi John Lorberin tutkimukset vesipäästä eli hydrokefaluksesta? Suomalaisessa Wikipediassa kerrotaan Lorberista näin, linkki (6):

Lorber tutki 1960-luvulla aivokuoren määrän vaikutusta hydrokealiasta eli vesipäästä kärsivien lasten älykkyyteen. Hän havaitsi, ettei aivokuoren määrä kertonut välttämättä henkilön älykkyydestä. Tutkimustensa pohjalta hän esitti puheessaan pediatreille konferenssissa 1980 kysymyksen "Is the brain really necessary?" (suom. Ovatko aivot tarpeen?). Roger Lewin julkaisi hieman myöhemmin Science-lehdessä artikkelin "Is Your Brain Really Necessary?" (suom. Ovatko aivosi tarpeen?). Lewin kertoo Sheffieldin yliopiston opiskelijasta, joka oli normaalia älykkäämpi (älykkyysosamäärä 128), vaikka hydrokefalian vuoksi opiskelijan aivokuori oli hyvin ohut.

Lorber teki yli 600:lle henkilölle tietokonekerroskuvauksen ja jakoi henkilöt neljään ryhmään, linkki (7):

- aivoiltaan lähes normaalit
- 50-70 % kallosta selkäydinnesteen täyttämä
- 70-90 % kallosta selkäydinnesteen täyttämä
- 95 % kallosta selkäydinnesteen täyttämä

Viimeisen ryhmän osuus oli noin 10 % kaikista. Puolet heistä oli vaikeasti kehitysvammaisia, mutta puolella älykkyysosamäärä ylitti 100:n. Artikkelissa on lisää esimerkkejä, joissa tuloksena oli heikko vastaavuus aivojen tilan ja tietoisuuden välillä. Miten aivojen eri toiminnot olivat sijoittuneet aivojen mitättömiin jäänteisiin?

Neurologian valtavirta luottaa siihen, että minimaalinen aivomassa riittää aivan hyvin normaalielämään.  Aivot ovat hyvin muovautuvat varsinkin nuorena ja menetetyt aivoalueet korvautuvat toisilla alueilla. Tällaista esitetään esimerkiksi linkin (8) videolla, jossa kerrotaan ranskalaisesta verovirkailijasta, jonka aivoissa oli tämän jutun otsikkokuvassa näkyvä aukko.

Mielestäni teoreettisten kaavailujen lisäksi muovautuvuusselitys pitäisi osoittaa toimivaksi myös käytännössä eli aivojen kuvantamistutkimuksilla.

Toinen neurologien unohdus on kuolinvuodetapahtumiin kuuluva äkillinen virkistyminen elämän viimeisinä aikoina. Esimerkiksi kasvainten tai Alzheimerin taudin pitkälle ja pysyvästi tuhoamat aivot voivat joissakin tapauksissa yllättäen virkistyä.

Jopa vuosia reagoimattomassa tilassa maanneet potilaat nousevat istualleen ja alkavat puhua omaistensa kanssa. He kertovat ajatuksiaan tilanteesta ja muistelevat menneitä aikoja. Sen jälkeen he useimmiten välittömästi laskeutuvat kuolemaan, mutta jotkut voivat elää pitempäänkin.  Biologi Michael Nahm on kirjoittanut kirjan tällaisista tapauksista ja kertoo niistä saksankielisellä videolla linkissä (9).


Muistintutkijoiden 'unohdukset'

Valtavirran muistintutkijat esiintyvät varsin varmoina, että he jo periaatteessa tietävät, miten muisti toimii. Kehitetty teoria näyttääkin toimivan arkipäivässä ihan hyvin Mutta selittääkö tämä teoria kaikki tehdyt havainnot muistin toiminnasta? Ellei se selitä, niin teoriaa tietenkin pitäisi parantaa.

Asiaa voidaan lähestyä tutkimalla poikkeavan muistin omaavia ihmisiä. Linkin (10) videolla esitellään kaksi naista, jotka "muistavat koko elämänsä". Kun heille annetaan jokin päivämäärä, he kertovat sen päivän tärkeimmät uutistapahtumat ja sen, mitä he sinä päivänä tekivät. Toinen nainen muistaa lisäksi kaikkien Harry Potter-kirjojen sisällön sanasta sanaan oikein. Heidän ensimmäinen tapaamisensa on suorastaan liikuttava, kun he voivat keskustella toisen samanlaisen kanssa, joka todella ymmärtää heitä.

YouTubesta löytyy runsaasti muitakin videoita muistihirmuista. Eräs mies kulki ruokaostoksilla ja painoi mieleensä EAN-koodin numerosarjan ottamistaan tavaroista.. Kassalla hän luetteli tavaroiden numeroita ja kassanhoitaja näppäili ne koneelleen. Kaikkien tavaroiden koodinumerot olivat oikein. Joillakin videoilla näytetään, miten Stephen Wiltshire painaa mieleensä näköalapaikalta näkymän kaupungista ja sitten piirtää sen muistinvaraisesti oikein.

Kun muistintutkijat esittelevät teorioitaan, niin he näyttävät unohtavan autistiset savant-ihmiset, eivätkä kaikki muistihirmut edes ole kyvyiltään rajoittuneita. Hiukan ihmetyttää, miten hippokampus keräilee pitkin aivokuorta olevista muistijäljistä koko Harry Potter-sarjan kaikki sanat. Mutta niin se teorian mukaan menee.

Oma lukunsa ovat jälleensyntymismuistot, joita muistojen kertoja ei mitenkään ole voinut kerätä aivoihinsa. Kuitenkin osa niistä on tarkistuksissa osoitettu paikkansa pitäviksi.

Tarvitaan lisää empiriaa

Ovatko aivot ja mieli sama asia? Näin kysytään linkin (11) videolla viideltä asiaa miettineeltä tutkijalta. Juontaja ja itsekin aivotutkija Robert Lawrence Kuhn esittää mielestäni tärkeän ajatuksen, että aiheesta voi oppia eniten kuuntelemalla tutkijaa, joka on eri mieltä kuin hän itse on.

Kuhn haastattelee aivotutkija ja kirjailija David Eaglemania, materialisti ja neuropsykologi Nicholas Humphreyta, uskonnonfilosofi Richard Swinburnea, ateisti, filosofi, sosiaalikriitikko ja lääkäri Raymond Tallisia ja neurologi ja unitutkija Robert Stickgoldia.

Lainaan alla pätkiä Robert Stickgoldin vastauksesta kysymykseen, joka siis kuului: Ovatko aivot ja mieli sama asia?

What I imagine is not that they're the same, but to me, the question is, is the mind totally explained by the brain? And if that was the question, I would say my guess is yes. We can probably explain all of it, except its very existence, and that's the rub.

As far as we know, as far as we can explain anything about the mind, the explanation is that it's an emergent property, a phenomenon that's entirely produced by the brain.

There is nothing other than the brain that explains anything that the brain doesn't, okay?

But we know that you absolutely need the brain for all of those things to occur, and we have found nothing else that can give us additional explanatory power.

Mielestäni on huomionarvoista, miten vahvasti materialismi ja filosofia hallitsevat keskustelua aivojen ja tietoisuuden välisestä suhteesta. Haastateltujen tutkijoiden ajatuksista paistaa läpi oletus, että ei ole olemassa mitään havaintoaineistoa joka kyseenalaistaisi aivojen tilan ja tietoisuuden täydellisen riippuvuuden toisistaan. Miten on mahdollista, että aivotutkijat eivät ota huomioon oman erikoisalansa reuna-alueilta löytyviä poikkeustapauksia?

Jos syynä on tietämättömyys, niin se on huono asia tieteelle. Ja jos syynä on poikkeushavaintojen olettaminen höpötiedoksi ja tutkimatta jättäminen, niin sekin on huono asia tieteelle. Mielestäni juuri poikkeustapaukset ja niiden tutkiminen veisivät tiedettä eteenpäin. Eli lisää empiriaa kehiin.

 

Linkkejä

1. Wikipedia: Tietoisuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus

2. Wikipedia: Mielenfilosofia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielenfilosofia

3. Wikipedia: Emergentti materialismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emergentti_materialismi

4. Wikipedia: Muisti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muisti

5. "Is Consciousness Produced by the Brain?" by Bruce Greyson
https://www.youtube.com/watch?v=sPGZSC8odIU

6. Wikipedia: John Lorber
https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Lorber

7. Is the Brain Really Necessary?
https://www.flatrock.org.nz/topics/science/is_the_brain_really_necessary.htm

8. The Man With No Brain: Brain Adaptation and Self-Repair - by Professor Keith Kendrick
https://www.youtube.com/watch?v=v8R71Q8_0y0

9. Zerstörtes Gehirn – und dennoch plötzlich „wach“ | Michael Nahm im Gespräch
https://www.youtube.com/watch?v=OkB9790skcU

10. The woman who remembers everything | 60 Minutes Australia
https://www.youtube.com/watch?v=6siqP5bJyC8

11. Are Brain and Mind the Same Thing? | Episode 1005 | Closer To Truth
https://www.youtube.com/watch?v=2i9UPTDUFJo

keskiviikko 19. heinäkuuta 2023

Eksorkismi

Päivitetty 5.6.2024

Kuvan lähde on video linkissä (8).

Eksorkismi eli pahojen henkien manaaminen tai riivaajien pois ajaminen ihmisestä kuuluu tietenkin uskonnon alueelle. Katolisen kirkon manaajien kertomuksia kuunnellessa on selvää, että manaamista voidaan lähestyä myös parapsykologian kannalta. Manaamisten yhteydessä näyttää tapahtuvan psi-ilmiöitä eli selittämätöntä tiedon saantia ja fysikaalisia ilmiöitä.

Tässä jutussa kuvailen manaamista katolisessa uskossa olevien asiantuntijoiden ja toteuttajien käyttämin uskonnollisin termein. Tässä kuvaamisvaiheessa en ota kantaa termien totuudellisuuteen maailmankuvan kannalta. 'Pahan hengen' sijasta käytän täsmällistä alkukielistä nimitystä 'demoni'.

 

Manaamisen käsite

Suomenkielisen Wikipedian mukaan, linkki (1):

Manaus tarkoittaa henkiolentojen saamista tottelemaan loitsun avulla. Se voi merkitä joko henkiolentojen esiin kutsumista, tai riivaajien eli pahojen henkien pois karkottamista eli eksorkismia (kreikan sanasta eksorkismos).

Demonien valtaan joutunut käyttäytyy kuin mieleltään sairas. Ilmiön psykiatrinen selitys voisi olla esimerkiksi skitsofrenia, jota sairastava suomalaisen Wikipedian mukaan kärsii aistiharhoista, harhaluuloista ja ajattelutoimintojen häiriintyneisyydestä. Myös dissosiatiivisen identiteettihäiriön sivupersoonat voivat jyrkästi poiketa hallitsevasta persoonallisuudesta.

Manaamisen suorittaa muutaman ihmisen ryhmä eikä kukaan manaaja toimi vain kahden kesken valtauksen uhrin kanssa. Manaajalla täytyy olla katolisen kirkon valtuutus toimenpiteisiinsä.

Manaus ei yleensä onnistu lopullisesti kerralla, vaikka sillä voidaan saada helpotusta uhrin tilanteeseen. Manauksia pitää toistaa viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien ajan.

Englanninkielinen Wikipedia kertoo katolisen kirkon manaustoiminnasta linkissä (2).  Pitkästä videosta linkissä (3) saa mielestäni hyvän kokonaiskuvan eksorkismista. Haastateltu asiantuntija Richard Gallagher on psykiatri eikä itse tee karkotustyötä. Hän on katolisessa uskossa ja rukoilee, mutta hän sanoo olevansa tieteen kannalla. Hänen kertomuksensa manaamistapahtumista ovat mielestäni asiallisia ja luotettavan tuntuisia.


Manaajia

Toistaiseksi kuuluisin manaaja lienee italialainen pappi, isä Gabriele Amorth. Hänestä on oma artikkeli myös suomalaisessa Wikipediassa. Hän oli Rooman päämanaaja, joka kuoli vuonna 2016. Isä Amorthin pitkä haastattelu vuodelta 2000 on linkissä (4). Haastattelussa kerrotaan, että Italiassa oli tuolloin 300 toimivaa katolisen kirkon manaajaa. Manaajat kuitenkin sanovat, että katolisella kirkolla ei ole manaamisen monopolia, vaan kaikki kirkkokunnat voivat sitä tehdä.

Myös videosta linkissä (5) saa hyvän kuvan siitä, millaista karkotustyö on sen toteuttajan, isä Carlos Martinsin kertomana. Isä Martins näyttää olevan tarkka manaamisen kuvaaja. Itseäni puhutteli hänen rehellisen tuntuinen kääntymisensä ateistista manaajaksi.

Myös linkin (6) videolla on yleiskatsaus manaamisesta ja demonien vahvoista vaikutuksista. Haastateltu isä Dan Reehil on entinen Wall Streetin pankkiiri, joka kertoo toisaalla kääntymisprosessistaan. Hän sanoo itse nähneensä sohvalla makaavan uhrin levitoivan ja toisen uhrin kiipeävän ylös pitkin seinää. Pitkän videon loppuosa ei ole minusta kovin kiinnostava, koska se on lähinnä uskonnollista pohdiskelua.

Isä Vincent Lampert kertoo videolla linkissä (7) demoneista, enkeleistä ja manaamisprosessista. Haulla löytyy muitakin haastateltuja englanninkielisiä manaajia. Aiheesta löytyy myös vastuuttomia videoita, joilla on klikkiotsikko ilman kunnollista sisältöä.


Demonit

Manaajat kertovat mm. antamissani linkeissä demonien olevan langenneita enkeleitä, ilmeisesti Raamatun tekstien mukaan. Siten demoneilla ei milloinkaan ole ollut omaa aineellista kehoa. Ne voivat kuitenkin ilmoittaa olevansa nimeltä mainittujen kuolleiden henkiä.

Manaajat määrittelevät demonien valtaan joutumisen siten, että ihmisen keho on joutunut täydellisesti demonin käyttöön. Uhrien käyttäytyminen on ilmeisesti hyvin vakuuttavan näköistä. Ihmisen pääpersoonallisuus ei yleensä muista valtaamisajan tapahtumista mitään.


Manaamisprosessi

Katoliset manaajat vakuuttavat, että manaamiseen ryhdytään vasta sen jälkeen, kun ensin on terveysalan ammattilaisten toimesta varmistettu, että oireita ei aiheuta mielisairaus eikä ruumiillinen sairaus.

Manaamisprosessista saa karkean käsityksen suomenkielisestä ja englanninkielisestä Wikipediasta, linkit (1) ja (2). Kuva täydentyy katolisten manaajien haastatteluja ja puheita kuunnellessa. Suomessakin usein esitetystä elokuvasta Manaaja saa käsityksen manaamistapahtumista. Manaajat sanovat, että elokuvan asiasisältö on totuudenmukainen, mutta tapahtumat ovat liioitellussa muodossa.

Manaaminen alkaa rukouksilla ja mukana on tukirukoilijoita prosessin vahvistamiseksi. Manauksen kohde voi käyttää erittäin karkeata kieltä ja ryhtyä silmittömästi riehumaan. Väkivallan mahdollisuuden poistamiseksi uhri toisinaan sidotaan.

Uhrin riehumisessa tulevat joskus esiin hänen uskomattoman vahvat ruumiinvoimansa. Erään videon kommenteissa mies kertoo, että hän meni toverinsa kanssa mukaan tilanteeseen, missä kuusi poliisia ei ollut saanut hintelää miestä käsirautoihin. Myös kerrotaan tapauksista, joissa lapsi heittää häntä pitelevät aikuiset rajusti kauemmas.

Linkissä (2) on alla oleva kuvaus manausprosessista:

In Catholic practice, the person performing the exorcism, known as an exorcist, must be an ordained priest. The exorcist recites prayers according to the rubrics of the rite, and makes use of religious materials such as icons, sacramentals, and holy relics. The exorcist invokes God—specifically the Name of Jesus Christ—as well as saints of the Church Triumphant and the Archangel Michael to intervene with the exorcism.

Manaajien käyttämät menetelmät ovat jossain määrin vaihtelevia rituaaleja. He käyttävät esimerkiksi kätten päälle panemista käskiessään Jeesus Kristuksen nimessä demonia poistumaan. Apuna käytetään myös pyhää vettä ja pyhiä esineitä. Manaaminen tapahtuu mielellään pyhitetyssä paikassa.

En ole löytänyt yhtäkään aitoa manaamistapahtuman näyttävää videota englanninkielisenä. Löysin kuitenkin asiallisen manaamisvideon italian kielellä, linkki (8). Siinä isä Amorth toteuttaa täydellisen manaamisen. Se oli melkoista taistelua eikä näyttänyt onnistuneen lopullisesti. Manauksen aikana en huomannut psi-ilmiöitä ja pari miestä piti naisen aika helposti istumassa.


Demonien valtauksen tunnusmerkit

Katolisen kirkon manaajien mukaan demonien valtaus muistuttaa mielisairautta, mutta sillä on lukuisia omia tunnusmerkkejä. Englanninkielinen Wikipedia luettelee valtaustapausten tunnusmerkeiksi seuraavat, linkki (2):

- Using languages unknown to the person or people around them.
- Having extraordinary strength or resistance to physical restraint.
- Knowledge of events or people that the person could not have possibly known.
- An aversion to holy objects or places, such as holy water or churches.
- Self-harming and displaying violent or aggressive behavior.
- Ailments or conditions that cannot be diagnosed or treated medically.
- Having hallucinations or hearing voices.
- An abrupt change in behaviour or personality.

Vapaamuotoista käännösyritystä:

- tuntemattomalla kielellä puhuminen
- poikkeuksellisen vahvat keholliset voimat
- selittämättömällä tavalla saatu tieto tapahtumista tai henkilöistä
- pyhien asioiden kavahtaminen, esimerkiksi pyhän veden tai kirkkorakennusten
- itsensä vahingoittaminen ja väkivaltainen tai vihamielinen käyttäytyminen
- sairaudet tai vaivat, joita ei voida diagnosoida tai lääkitä
- aistiharhat tai äänien kuuleminen
- käyttäytymisen tai persoonallisuuden äkillinen muutos

Manaajien kokemuksia kuunnellessa demonien vaikutuksia löytyy lisää, kuten ainakin fysikaaliset ilmiöt uhrin ympärillä, valtauksen uhrin iholle ilmestyvät raapimisjäljet ja harvinainen uhrin levitoiminen.

Manaajien kertomusten mukaan demonit saavat useimmiten aikaan masennusta ja erilaisia onnettomuuksia. Uhrin täydellinen valtaaminen on harvinaista, mutta siitä huolimatta valtaustapauksia on tuhansia. Toisinaan valtaus huomataan ensimmäisen kerran, kun uhrin käytös ja ilme jyrkästi muuttuvat esimerkiksi rukoilemisen yhteydessä.

Valtausten uhrit

Millaiset ihmiset joutuvat pahojen henkien valtauksen kohteiksi? Katoliset manaajat sanovat, että kyseinen ihminen on jollakin tavalla joutunut alttiiksi valtaukselle. Siitä on käytettävissämme manaaja isä Vincent Lampertin 8-kohtainen luettelo, video linkissä (9):

1. Osallistuminen okkulttiseen kulttiin.
2. Sopimaton viihde.
3. Kirous, jonka joku on asettanut.
4. Uhri on omistettu demonille jonkun auktoriteetin toimesta.
5. Seksuaalinen hyväksikäyttö.
6. Synnillinen tapa.
7. Demonin kutsuminen omaan elämään.
8. Katkennut tärkeä ihmissuhde.

Lampertin mukaan kohdissa 5 ja 8 uhrin henkinen tasapaino on järkkynyt liikaa tai hän on hakenut apua väärältä taholta. Joidenkin asioiden synnillisyydestä voi tietysti olla monta mieltä.

Yleisesti manaajat kertovat, että demonit saavat tilaisuutensa, kun joku esimerkiksi haluaa ottaa yhteyttä henkimaailmaan hyötyäkseen siitä, käyttää aakkoslautaa tai harrastaa noituutta. Tällaisista tapauksista on olemassa vaikuttavia kertomuksia, jotka kuitenkin usein jäävät hatariksi, koska yksityiskohtia ja todisteita ei kunnolla esitetä.

Näkökohtia parapsykologian kannalta

Parapsykologit eivät näytä olevan kovinkaan kiinnostuneita manaamisilmiöistä, koska esimerkiksi Psi Encyclopediassa ei ole artikkelia aiheesta. Heidän pitäisi mielestäni tutkia manaamisilmiöitä, tieteen pohjalta lähtien ja jättäen uskomuspuolen vähemmälle.

Ensimmäinen kysymys tietenkin on, onko manaamistilanteiden tapahtumista riittävän yksityiskohtaisia ja luotettavia tietoja. Todisteiden luotettavuudesta on kohtalaisen hyvä video linkissä (10). Psykiatri Gallagher sanoo, että hän ei vain usko, vaan tietää, että pahoja henkiä on olemassa.

Isä Martins kertoo olevansa lähtökohtaisesti skeptinen lähtiessään selvittämään asiakkaan häiriöiden syytä. Hän on järjestämissään kokeissa mm. huomannut, että valtauksen uhri osaa erottaa pyhän veden tavallisesta ja reagoi siihen, kun avustaja sopimuksen mukaisena ajankohtana ryhtyy rukoilemaan viereisessä huoneessa.

Katolisten manaajien mukaan demonit ovat hyvin ovelia ja haluavat toimia salassa. Selvänäkönsä avulla ne hyvin tietävät asianomaisten heikkoudet ja suunnitelmat. Silloin kun tilannetta videoidaan, ne pidättäytyvät aiheuttamasta näkyviä fysikaalisia ilmiöitä. Valtausten uhrien suojaamiseksi manausvideoita ei manaajien toimesta julkaista. Näistä syistä parasta mahdollista todistusaineistoa ei ole saatavilla, vaan ollaan lähes kokonaan manaajien ja paikalla olleiden kertomusten varassa.

Mielestäni katoliset manaajat ovat pääsääntöisesti rehellisiä ihmisiä, joten heidän kertomansa konkreettiset ilmiöt ovat todella tapahtuneet. Pidän esitettyjä todisteita yhteisvaikutukseltaan vakuuttavina sen suhteen, että valtaustapauksissa todellakin esiintyy psi-ilmiöitä. Ne sopivat hyvin muista yhteyksistä saatujen todisteiden jatkoksi.


Avoimia kysymyksiä

Kahden tunnustuksellisen katolilaisen keskustelu pitkässä videossa linkissä (11) avaa näkymän heidän maailmankuvansa sisältöön. Siihen kuuluvat demonien voimakkaat vaikutukset arkielämässä ja hengiltä suojautuminen. Kiroukset ja paholaisen kanssa tehdyt sopimukset. Jooga on pahaksi ja avioliitosta eroaminen on synti. Tarvitaan toistuvia rituaaleja. Mielestäni kuulostaa vanhoilliselta ja jyrkältä. Katolisuus näyttää olevan yhtä vaativa uskonto kuin islam on.

En pysty omaksumaan tällaista maailmankuvaa sellaisenaan. Entä uskonnollisesti neutraalien ihmisten kokemat lukemattomat hämmästyttävät yhteensattumat ja spontaanit psi-ilmiöt? Ovatko ne Jumalan vai demonien vaikutusta vai jotain muuta? En ole huomannut spiritualistien ja näkijöiden toimissa pahuuden leimaa, vaikka niissä usein jätetään aineellinen todellisuus liian paljon sivuun.

Saksankielisestä Wikipediasta saa huomattavasti erilaisen kuvan manaamisesta kuin linkistä (2). Se näkyy linkistä (12), jossa manaamista kuvataan suppeasti ja eri uskontojen kannalta. Artikkelissa mainitaan myös pari kuolemantapausta manaamisten yhteydessä. Puute artikkelissa on se, että puhutaan sekä psykiatrisista oireista että demonien valtaamisesta (Besessenheit), mutta valtaamisen mahdollisia tunnusmerkkejä ei kerrota.

Saksankielisesssä Wikipediassa on oma artikkeli otsikolla 'Besessenheit', mutta siinäkin ilmiötä pidetään vain psykiatrian alaan kuuluvana. Joitakin yksittäisiä psykiatrisia oireita mainitaan sivumennen, mutta selkeä luettelo valtauksen tunnusmerkeistä puuttuu sieltäkin. Ainoa viittaus psi-ilmiöihin on maininnassa, että valtaukseen liittyy yliluonnollisia voimia.

Tarkistin suomen-, englannin-, saksan-, italian- ja ranskankieliset Wikipediat. Suomenkielisessä Wikipediassa ei manauksen kohteiden oireita pyritty selittämään ollenkaan ja englanninkielisessä ja ranskankielisessä mainittiin sekä psykiatriset että uskonnolliset selitykset. Ranskankielisessä mainittiin myös valtauksen tunnusmerkkejä. Muissa Wikipedioissa oireet selitettiin vain psykiatrisesti ja manaamisen mahdolliset myönteiset tulokset selitettiin suggestiolla ja lumevaikutuksella.

Valtausilmiöiden tilastollinen esiintyminen jää kaikkialla epäselväksi. Miten usein niitä esiintyy väestön keskuudessa tai uhrin arkielämässä? Vaikuttaako uhrin ja manaajan uskonnollinen tausta demonien käyttäytymiseen? Miten kauan valtauskohtaus kestää kerrallaan, ellei siihen puututa manaamalla? Joutuvatko jotkut uhrit pysyvästi hoitoon, koska heidän valtauksensa jatkuu samanlaisena loputtomiin?

Demonien valtaus näyttää esiintyvän uskontojen yhteydessä. Ettei kyseessä kuitenkin voisi olla uskonnollisen kulttuurin piirissä esiintyvä suggestio ja itsesuggestio? Kulttuuri voi antaa tapahtumille niiden uskonnollisen muodon. Psi-ilmiöt tietenkin ovat oma lukunsa, koska ne ovat toistaiseksi selittämättömiä.

Vuosia jatkuvat saman henkilön manaamiset tuntuvat tehottomilta. Voisiko joillakin muilla menetelmillä päästä nopeammin tuloksiin? Ehkä olen vain niin maallikko, että en ymmärrä näiden asioiden vaikeutta? Olisi tärkeätä, että eksorkismista saataisiin kunnolla ja riippumattomasti tutkittua tietoa.

Kokenut psykiatri Robert Falconer kertoo linkissä (13) käsityksenään, että olemme psyykkisesti paljon hajanaisempia kuin yleensä ajatellaan. Hänen mukaansa potilaalle ei-toivottuja henkiä ei tarvitse eikä pidäkään ajaa pois väkivalloin, vaan rakkaudellisesti ja rauhallisesti.

 

Linkkejä

1. Manaus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Manaus

2. Exorcism in the Catholic Church
https://en.wikipedia.org/wiki/Exorcism_in_the_Catholic_Church

3. Exorcisms: The World's Leading Psychiatric Authority Speaks Out
https://www.youtube.com/watch?v=ZfunNURoO2w

4. Gyles Brandreth (2000): An Interview With Father Gabriele Amorth: the Church’s Leading Exorcist. The Sunday Telegraph 2000. Boston Catholic Journal 2004 - 2021.
http://www.boston-catholic-journal.com/an-interview-with-father-gabriele-amorth-the-church's-leading-exorcist.htm

5. My Crazy Interview with an Experienced Exorcist (Fr. Carlos Martins)
https://www.youtube.com/watch?v=QMCx80fW2LE

6. Michael & The Exorcist: "I Saw Her Crawl Up A Wall" | Fr. Dan Reehil
https://www.youtube.com/watch?v=cFIKpoIt4aE

7. Exorcist Father Vincent Lampert: Exorcism And Mental Illness Explained | Discover More 127
https://www.youtube.com/watch?v=fWL8xhj1HQg

8. Esorcismo di Padre Gabriele Amorth (il più grande esorcista)
https://www.youtube.com/watch?v=Rw7sAC9ORYA

9. 8 Ways People Give the Devil a Foothold
https://www.youtube.com/watch?v=Q7qExWLDAu0

10. Are Demons, Ghosts, and Exorcisms Real? (w/ Billy Hallowell)
https://www.youtube.com/watch?v=u1OT1Aa5V6Y

11. Interview with a Real Exorcist Father Chad Ripperger on Diabolic Influence: Dr Marshall Podcast
https://www.youtube.com/watch?v=GMUjC8YRB5I

12. Exorzismus
https://de.wikipedia.org/wiki/Exorzismus

13. Psychotherapy, Porous Mind, and Spirit Possession with Robert Falconer
https://www.youtube.com/watch?v=-3C9yeS7Cgw

torstai 10. marraskuuta 2022

Näkijät – osa 2


Linkin (16) debunkkausvideon otsikkokuva..

Pidän tässä nimitystä näkijä (psyykikko) kattokäsitteenä, joka sisältää sellaiset ihmiset, jotka kertovat, että heillä on jatkuvasti toimivia psyykkisiä kykyjä. Sellaisia henkilöitä ovat ainakin meediot, selvänäkijät, parantajat ja noidat. Puhtaat meediot kertovat olevansa yhteydessä vainajahenkien kanssa. Puhtaat selvänäkijät eivät pyri sellaiseen yhteyteen, vaan kertovat saavansa tietoja kaukaisista asioista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Jotkut sanovat olevansa sekä meedioita että selvänäkijöitä. Nimityksissä esiintyy jonkin verran horjuvuutta.

Näkijät – osa 1 käsitteli näkijöitä Suomessa ja oman kokemukseni kannalta. Tässä kakkososassa keskityn siihen, miten heihin yleisesti suhtaudutaan ja näkijöiden kansainväliseen tutkimukseen. Olen jo aikaisemmin käsitellyt sekä fysikaalisten meedioiden että PK-kykyjen (metallintaivutus, merkilliset voimat ym.) tutkimusta tässä blogissa.


Näkijät julkisuudessa

Wikipediat ovat erinomaisia tietolähteitä ja monet turvautuvat niihin. Mitä siis näkijöistä kerrotaan suomalaisessa tai englanninkielisessä Wikipediassa, linkki (1). Suomalaisen Wikipedian esittely on hyvin suppea:

Psyykikko (engl. psychic < muinaiskreik. ψυχικός 'sieluun liittyvä') tarkoittaa henkilöä, joka väittää omistavansa paranormaaleja kykyjä. Sana on laina englannin kielestä. Yhdenkään psyykikon olemassaolosta ei ole saatu tieteellisen konsensuksen varmistusta. Heidän on laajalti väitetty käyttävän toiminnassaan taikatemppuja, huijausta ja itsepetosta.

Englanninkielinen Wikipedia on paljon laajempi. Siellä kerrotaan näkijöiden historiasta ja populaarikulttuurista ja luetellaan nimeltä suuri joukko näkijöitä. Tutkimusta esittelevän osion otsikko on mielenkiintoinen: Criticism and research – kriittisyys ennen kaikkea. Todetaan, että väitetyt psyykkiset ilmiöt voidaan selittää monilla perinteisen tieteen esittelemillä tavoilla. Loppupäätelmä ei ole suurikaan yllätys:

Although many people believe in psychic abilities, the scientific consensus is that there is no proof of the existence of such powers, and describes the practice as pseudoscience.

Internet-kotisivuilta ja YouTubesta löytyy näkijöiden julkisuuden populaarikulttuurinen puoli, jossa kaupalliset toimijat mainostavat palveluitaan ja näkijäkoulutuksiaan. Vakavamielistä ja tieteellisen pätevää tutkimusta näkijöiden kyvyistä löytyy mielestäni yllättävän vähän verrattuna aiheen yleiseen suureen julkisuuteen.


Meediotutkimusta

Julie Beischel antaa erinomaisen yhteenvedon meedioiden tilanteesta julkisuudessa ja heistä tehdystä tutkimuksesta Psi Encyclopediassa, linkki (2). Hänen arvionsa kahden viime vuosikymmenen tutkimusten tuloksista on myönteinen aitojen psi-ilmiöiden suhteen:

Taken together, the research performed over the last two decades examining the accuracy of mediums’ statements collected under controlled experimental conditions has effectively demonstrated anomalous information reception (AIR) by mediums.

Mielestäni tehokkainta meediotutkimusta on toistaiseksi tehty Windbridge-tutkimuskeskuksessa, missä Julie Beischel työskentelee, linkki (3). He ovat muodostaneet alustavien kokeiden perusteella sertifioitujen tutkimusmeedioiden ryhmän. Kyseiset meediot olivat tottuneet antamaan tiedot asiakkailleen puhelimitse. Myös kokeiden tehtävät annettiin meedioille puhelimitse, joten se vastasi heidän normaalitoimintaansa.

Alustavien kokeiden jälkeiseen koesarjaan osallistui 20 meediota ja yksittäisiä kokeita tehtiin yhteensä 58 kappaletta, linkki (4). Kokeet tehtiin kuuden osapuolen kesken, joten sokkouttaminen voitiin toteuttaa pätevästi.

Tuloksille tehtiin kolme tilastollista tarkastelua:

1. Yksittäisten kokeiden (n = 31) vastausten osuvuusprosentti. Meedioiden lausunnoista poimittiin kaikki yksikäsitteiset yksityiskohdat luetteloiksi. Oikeiden yksityiskohtien osuvuus oli luokkaa 52 % ja virheellisten 38 %, mikä antoi todennäköisyyden p = 0,002.

2. Kokeiden (n = 58) keskimääräinen kokonaistulos: p = 0,001. (Itselleni jäi laskutapa epäselväksi.)

3. Istujien valintojen (n = 58) vertailu. Oikeita valintoja 66 % ja vääriä 34 %, joista p = 0,01.

Tutkijoiden loppupäätelmä: tarkasti sokkoutetun koesarjan tulokset antavat ymmärtää, että kyseessä oli anomaalinen tietojen saanti. Beischel kertoo lisää Windbridgessä tehdystä meediotutkimuksesta videolla linkissä (5).

Emily Williams Kelly et al. (2011) tekivät kaksiosaisen, mielestäni merkittävän, hyvin sokkoutetun meediotutkimuksen, linkki (6). Siinä ensimmäinen, suppeampi tutkimus ei tuottanut selvää psi-tulosta. Toiseen tutkimukseen osallistui 9 meediota ja 40 istujaa. Meediot antoivat lausuntonsa edesmenneestä kohdehenkilöstä istujan hänestä valitseman valokuvan perusteella. Istujat eivät olleet yhteydessä meedioihin, vaan tutkijat haastattelivat heidät puhelimitse. Tuloksissa jäi sattumalle vain erittäin pieni todennäköisyys, p < 0,0001. Mielestäni tärkeä osatulos ilmenee alla olevasta taulukosta 1:



Taulukko 1. Yhteenveto lausuntojen osumisesta oikeaan kohdehenkilöön.

Kaksi lausuntoa jäi puuttumaan, joten niitä oli yhteensä 38. Taulukosta ilmenee, että 14 istujaa osasi valita oikein oman lausuntonsa viiden vertailulausunnon joukosta. Kakkostilalle valittiin 7 lausuntoa, ja kukaan ei sijoittanut omaa lausuntoaan viimeiseksi. Meedioista parhaan kaikki 6 lausuntoa asetettiin ykköstilalle. Huonoimmin onnistuneen meedion lausuntojen sijoituksen keskiarvoksi tuli 3,67 eli vähän satunnaista odotusarvoa huonompi tulos.

Christian Gaden Jensenin ja Etzel Cardeñan tekemässä koesarjassa tulokset olivat puolestaan kielteiset psi-oletuksen suhteen, linkki (7):

Thus, neither the overall scores nor the average statement ratings for the target SOS were significantly better than expected by chance. These results are not supportive of anomalous cognition during the experiment

Tuossa SOS tarkoittaa yhdestä istunnosta muodostettua eriteltyjen lausuntokohtien kokonaisuutta (series of statements). Maksumuurin takaa löytyisi vielä muutama tutkimus. Myös muutamat skeptikot ovat tarkistelleet meedioiden antamien tietojen luotettavuutta. Odotetusti he eivät olleet huomanneet meedioiden lausunnoissa mitään paranormaalia.

Parapsykologian arkistot epäilemättä sisältävät suuren määrän vanhoja meediotutkimuksia. Psi Encyclopediassa esitellään niin sanottu ristikirjeenvaihto (The Cross-Correspondences) esimerkkien avulla. Monissa yleistajuisissa julkaisuissa ristikirjeenvaihto on esitelty paljon edullisemmassa valossa kuin mitä esimerkit osoittavat. Ristikirjeenvaihto on joidenkin tutkijoiden mielestä vakuuttava, mutta myös epäilyksiä esiintyy.

Yhteenvetona meediotutkimuksista voidaan sanoa, että tarkkaan kontrolloituja tutkimuksia on tehty viime vuosikymmeninä kovin vähän ja että tulokset niissä ovat olleet vaatimattomia verrattuna populaarikulttuurin tarinoihin. Kuitenkin uskon, että lisätutkimuksella voitaisiin saada lisää vakuuttavaa tietoa meedioiden aitojen kykyjen olemassaolosta.


Parantajatutkimusta

Englanninkielisessä Wikipediassa henkiparannus on nimeltään 'energy medicine', linkki (8). Siinä artikkelissa ei ole linkkiä suomenkieliseen Wikipediaan, jossa aihetta käsitellään otsikon 'henkiparannus' alla, linkki (9).

Suomenkielisen Wikipedian mukaan
Henkiparannus
(engl. healing, psychic healing, spiritual healing) tai uskollaparannus (engl. faith healing) on parannusmenetelmä, jossa tukeudutaan rituaaleihin tai yliluonnollisiin voimiin. Henkiparannusta ei ole pystytty tieteen keinoin todentamaan. Siksi sen katsotaan olevan näennäistieteeseen kuuluva paranormaali ilmiö.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan
Energy medicine
is a branch of alternative medicine based on a pseudo-scientific belief that healers can channel "healing energy" into a patient and effect positive results.

Henkiparannuksen tutkimuksesta kerrotaan Wikipediassa seuraavaa:

Reviews of the scientific literature on energy healing have concluded that there is no evidence supporting clinical efficacy. The theoretical basis of healing has been criticised as implausible; research and reviews supportive of energy medicine have been faulted for containing methodological flaws and selection bias, and positive therapeutic results have been determined to result from known psychological mechanisms.

Eli siis henkiparannuksen toimivuudesta ei ole olemassa tieteellistä näyttöä.

Psi Encyclopediassa on pitkä artikkeli aiheesta otsikolla ‘Psi Healing Research’, linkki (10). Siinä on seuraava yhteenveto:

This article assesses the quality and outcomes of research into forms of complementary and alternative medicine: intercessory prayer, therapeutic touch, Reiki and Johrei and other forms of spiritual or distant healing. The existing research is found to be suggestive of significant effects, although a lack of rigour across most studies means no positive conclusions can as yet be drawn with confidence.

Sen mukaan siis tieteellistä näyttöä on olemassa, mutta tutkimusten usein riittämättömän kontrolloinnin vuoksi lopullisia myönteisiä johtopäätöksiä ei vielä voida tehdä.

Psi Encyclopediassa on myös artikkeli sosiologian professori William Bengstonin tutkimuksista, linkki (11). Bengston tutustui opiskeluaikanaan Bennett Mayrick -nimiseen mieheen, joka kertoi omaavansa psykometrikon kyvyn. Heidän yhdessä kokeillessaan Mayrick osoittautui myös potilaiden sairauksien löytäjäksi ja parantajaksi.

Bengston on parhaiten tunnettu hiiritutkimuksistaan, joissa onnistuttiin parantamaan hiirille ruiskeilla aiheutettu normaalisti kuolemaan johtava syöpä.

No, kumpi leiri on lähempänä totuutta, Wikipediat vai Psi Encyclopedia? Artikkelien lähdeluettelot paljastavat paljon. Wikipedioihin on valittu lähinnä tasoltaan vaihtelevia skeptisiä artikkeleita ja Psi Encyclopediaan määritelmiä ja tutkimusartikkeleita. Skeptikot syyttävät parapsykologeja aineistojen harhaanjohtavasta valinnasta, mutta mielestäni sellainen valinta on paljon selvempää skeptikkoleirissä.

Kristinuskon joidenkin suuntausten piirissä harjoitetaan parantamista ja parantumistapauksista on olemassa paljon luotettavan tuntuisia kertomuksia. Helluntailiikkeeseen kuuluneet Markus Hirsilä ja Vesa Maanselkä tutkivat kerrottuja parannustapauksia liikkeen piirissä, linkki (12). Varsin suuren työmäärän jälkeen Hirsilän loppuarvio on tällainen:

Oman selvitystyömme haaviin ei runsaasta julkisuudesta huolimatta jäänyt ainuttakaan selkeästi todistettavissa olevaa ihmettä eli lääketieteellisestä ennusteesta merkittävästi poikkeavaa elimellistä parantumista.

Kokemustensa tuloksena Hirsilä erosi liikkeestä ja Maanselkä identifioi itsensä agnostikoksi.


Selvänäkijöiden ja noitien tutkimusta

Selvänäkijätutkimuksesta en löytänyt kunnollisia yhteenvetoja netistä. Yksittäisten kyvykkäiden selvänäkijöiden tutkimuksia on runsaasti parapsykologian arkistoissa, esimerkiksi Sean Harribancen kykyjen tutkimuksia, linkki (13).

Noita määritellään suomalaisessa Wikipediassa seuraavasti:

Noita tarkoittaa ihmistä, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Noitia ovat erilaiset luonnonkansojen tietäjät: poppamiehet, velhot ja šamaanit.

Aitoon Wikipedian tapaan sitten käsitellään ihmisten uskomuksia noidista ja sitä, millaisia tapahtumia historiassa on noitien ja noituuden ympärillä esiintynyt. Psi-ilmiöiden tapahtumisen mahdollisuutta noitien yhteydessä ei tietenkään oteta huomioon.

No, mitä mieltä parapsykologit puolestaan ovat noidista?

Psi Encyclopediassa on artikkeli noituudesta, linkki (14). Yllätys, yllätys – siinäkin noituutta ja noitia käsitellään vain uskomuksina ja noituuden historiana eikä mahdollisista psi-ilmiöistä hiiskuta mitään. Hyvät yhteenvedot noitien psi-kykyjen tutkimuksista taitavat olla tulevaisuuden asia.

Noituus on itselleni epämiellyttävä ympäristö enkä halua viipyä sen piirissä. Pidän sitä hankalana sekoituksena suggestiota ja aitoja psi-kykyjä. Perinnetutkijat ovat voineet löytää kertomuksia hyvinkin konkreettisista näytöistä noitien kyvyistä, mutta hehän eivät voi mainettaan menettämättä tuoda niitä sellaisina esiin.

Minulla on kirja Doreen Irvine (1974): Olin noita. Siitä näyttää olevan uusintapanos vuodelta 2009. Valitettavasti en ole löytänyt kirjaani tähän hätään tarkistuksia varten. Irvine kääntyi noituudesta kristinuskoon ja kertoo kirjassaan myös konkreettisista psi-ilmiöistä ympärillään. Muistan, miten hän kertoi tyhjien housujen tanssineen itsekseen lattialla kotonaan. Tutkimusmielessä petyin kirjaan, koska sen kerrontatapa rajoittuu enimmäkseen tulkintoihin ja yksityiskohtia on varsin vähän.

Mielestäni hyvin uskottavalta kuulostaa linkin (15) videon lopussa oleva maininta, miten noituudesta irrottautumisen yhteydessä tauluja putoili seiniltä.

 

Linkkejä

1: Wikipediat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psyykikko
https://en.wikipedia.org/wiki/Psychic

2. Beischel, J. (2018). ‘Mental Mediumship Research’. Psi Encyclopedia. London: The Society for Psychical Research. Retrieved 24 June 2022.
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/mental-mediumship-research.

3. Windbrige Researc Center
www.Windbridge.org

4. Beischel, Boccuzzi, Biuso, & Rock (2015): Testing Mediums’ Accuracy Under Controlled Laboratory Conditions
https://www.windbridge.org/factsheets/WRC_accuracy.pdf

5. Investigating Mediums with Julie Beischel
https://www.youtube.com/watch?v=cUV-WN743aY

6. Emily Williams Kelly, PhD, and Dianne Arcangel, MA (2011): An Investigation of Mediums Who Claim to Give Information About Deceased Persons
https://med.virginia.edu/perceptual-studies/wp-content/uploads/sites/360/2016/12/KEL13JNMD-2011-Mediumship-Paper.pdf

7. Jensen, C. G., & Cardeña, E. (2009). A controlled long distance experiment with a professional medium. European Journal of Parapsychology, 24, 53–67.
http://ejp.wyrdwise.com/EJP%20v24-1.pdf

8. Energy medicine
https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_medicine

9. Henkiparannus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkiparannus

10. Sonnex, C. (2015). ‘Psi Healing Research’. Psi Encyclopedia. London: The Society for Psychical Research. Retrieved 27 July 2022.
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/psi-healing-research

11. Wehrstein, KM (2017): ‘William Bengston and Energy Healing’. Psi Encyclopedia. London: The Society for Psychical Research. Retrieved 27 July 2022.
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/william-bengston-and-energy-healing

12. Markus Hirsilä (2006): Herra tekee ihmeitä ilman määrää? Kahden helluntailaisen selvitystyö nykyajan ihmeparantumiskertomuksista.
https://docplayer.fi/49789041-Herra-tekee-ihmeita-ilman-maaraa.html

13. Sean Harribance
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/sean-harribance

14. Ruickbie, L. (2019): ‘Witchcraft’. Psi Encyclopedia. London: The Society for Psychical Research. Retrieved 4 November 2022.
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/witchcraft

15. Lähikuvassa: Henkisyyden harhapoluilla
https://www.youtube.com/watch?v=DGtKa1Bnvfw

16. The CIA’s Very Real Experiments into Psychic Powers
https://www.youtube.com/watch?v=DVZ2P5pe0-Q