sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Yhteensattumista

 Päivitetty 4.8.2023

Kuvan lähde: videon otsikkokuva linkissä (1).


Meille kaikille tapahtuu monenlaisia sattumia ja yhteensattumia. Parapsykologian kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä ovat hämmästyttävät yhteensattumat, joihin monet osaavat kiinnittää huomiota.

Itse asiassa ESP on sellainen psi-ilmiöiden ilmenemismuoto, että sitä ei voida millään keinolla  erottaa yhteensattumasta. Vaikka tapahtuma tai koetulos olisi miten uskomaton hyvänsä, se kuitenkin voisi periaatteessa olla seurausta vain pelkästä sattumasta. Todennäköisyyslakien mukaan pitää äärimmäisen harvinaisiakin sattumia käytännössä esiintyä, koska erilaisia tapahtumia on maailmassa erittäin suuria määriä.

Psykokinesia eli PK on toista maata silloin, kun ympäristössä tapahtuu selviä ja pysyviä muutoksia. Jos esimerkiksi raskas kaappi siirtyy paikaltaan itsekseen, hyvin kiinnitetty hylly putoaa itsekseen alas tai lusikka taipuu ilman voimankäyttöä, niin sellaista ei tapahdu sattumalta.

 

C. G. Jung ja synkronisiteetti

Ennakkoluuloton psykiatri Carl Gustav Jung kiinnitti aikanaan huomiota merkittäviltä tuntuviin ja osuvuudessaan hämmästyttäviin yhteensattumiin. Hän keksi sellaisille ilmiöille oman nimenkin - synkronisiteetti, Synchronizität, sychronicity. Yksinkertaisemmat ilmaukset synkronisuus ja synkroniset ilmiöt ei sopinut nimeksi, koska kaikki synkronistiset tapahtumat eivät ole samanaikaisia eikä aina ole kysymys vain tapahtumisen ajankohdasta.

Jung on kirjoittanut synkronisiteetista laajan ja ainakin minulle vaikeaselkoisen artikkelin, joka on hänen englanniksi julkaistuissa kootuissa teoksissaan (Jung 1952/1960/1969). Artikkelin ensimmäinen luku on luettuna videolla linkissä (1).

Karkeasti määritellen kyseessä ovat tapahtumat, jotka näyttävät olevan yhteydessä toisiinsa ilman havaittavaa syy-yhteyttä. Toisinaan yhteensattumat ovat kokijalleen tärkeitä ja tapahtuvat elämän käännekohdissa. Toisinaan ne koskevat vain merkityksettömiä asioita kuten esimerkiksi tiettyjen yksittäisten numeroiden tai lukujen, sanojen tai asioiden toistumista arkielämässä. Toistumisia tapahtuu niin tiheästi ja niin pitkinä sarjoina, että kokija alkaa kiinnittää niihin huomiota.

Jung kertoo esimerkkinä tapahtumasarjan, joissa kala tuli hänelle eri tavoilla toistuvasti esille huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1949. Lounaaksi oli tarjolla kalaa, sitten joku mainitsi aprillipilan, jonka huijauskohteen nimitys oli kansanomaisesti "April fish". Samana aamuna hän oli sattunut lukemaan latinankielisen lauseen, jossa oli sana "piscis". Iltapäivällä eräs entinen potilas tuli pitkästä aikaa käymään ja esitteli maalaamiaan kala-aiheisia kuvia. Illalla hänelle esiteltiin kala-aiheista koristelua ja seuraavana päivänä potilas kertoi hänelle kala-aiheisen unensa. Kala-sarjan 'selitys' oli se, että Jung parhaillaan tutki kala-symbolin esiintymistä historiassa. (Jung 1952/1960/1969, s. 426).

Jung jakoi yksittäin esiintyvät, useimmiten merkitykselliset synkronistiset ilmiöt tai tapahtumat kolmeen ryhmään (Jung 1952/1960/1969, s. 526):

1. Yhteensattuma, jossa kokijan psyykkiseen tilanteeseen sopiva ilmiö tapahtuu ilman tilanteen ja tapahtuman välistä syysuhdetta. Esimerkkinä Jung kertoo terapiatilanteessa ikkunaan koputtaneesta kultakuoriaisesta samalla hetkellä, kun potilas kertoi unesta jossa hänelle annettiin kultainen skarabee. Jung päästi kuoriaisen sisään, otti sen kiinni ja näytty potilaalleen sanoen "tässä on se sinun skarabeesi". Paikalleen juuttunut terapia lähti uudelleen etenemään siitä tapahtumasta (Jung 1952/1960/1969, s. 438), lyhyesti myös linkissä 2).

2. Yhteensattuma, jossa kokija saa oikean tiedon tai tuntemuksen kaukana tapahtuvasta asiasta. Esimerkkinä Jung kertoo tapauksen, jossa hän hotellihuoneessa nukkuessaan heräsi yöllä tuntemukseen, että joku oli tullut huoneeseen. Hänestä tuntui myös kuin ovi olisi nopeasti avattu. Hän sytytti valon, mutta huoneessa ei ollut ketään ulkopuolista. Käytävässä oli hiljaista. Sitten hän muisti heränneensä vaimeaan kipuun kuin jokin olisi iskenyt hänen otsaansa ja sitten takaraivoonsa. Hänen entinen potilaansa teki samana yönä itsemurhan ampumalla itseään päähän, ja luoti oli pysähtynyt takaraivoon (Jung 1961/1985, s. 156-157).

3. Yhteensattuma, jossa kokija saa oikean tiedon tai tuntemuksen tulevaisuudessa tapahtuvista asioista. Kyse on siis yksinkertaisesti ennaltatietämisestä.

Jung esittää kirjoissaan esimerkkejä monista omista merkityksellisistä yhteensattumistaan ja tapahtumista, joissa hän on ollut mukana ja lisäksi tapahtumista, joita hän oli löytänyt kirjallisuudesta. Alla on lyhyt esimerkki kolmiosaisesta kirjallisuudesta otetusta yhteensattumasarjasta (Jung 1952/1960/1969, s. 431). Ilmeisesti luumuvanukas oli aikanaan harvinainen ruokalaji Ranskassa:

Ranskalainen monsieur Deschamps oli poikaiässä saanut luumuvanukasta monsieur de Fortgibulta Orléansissa. Kymmenen vuotta myöhemmin M. Deschamps huomasi pariisilaisessa ravintolassa luumuvanukkaan ja pyysi siitä palaa. Osoittautui kuitenkin, että muuan M. de Fortgibu oli tilannut sen. Vuosia myöhemmin M. Deschamps sai kutsun maistamaan luumuvanukasta, jota tarjottiin erikoisharvinaisuutena. Sitä syödessään hän huomautti, ettei enää muuta puuttunut kuin M. de Fortgibu. Sillä hetkellä ovi avautui ja sisään kompuroi seniliteetin viimeisiin vaiheisiin ehtinyt ukko. M. de Fortgibu oli ollut menossa toiseen osoitteeseen, mutta oli erehtynyt väärään paikkaan.



Pelkkää sattumaa?

No, voidaanko sitten kaikki spontaani-ilmiöt, ESP-koetulokset ja synkronisiteetit kuitata merkityksettömiksi pelkkinä sattumina? Kyllä, mutta vain siinä tapauksessa, että kaikille niille löytyy riittävän hyvä selitys. Skeptikkojen hallinnassa olevista Wikipedioista kannattaa etsiä selityksiä näille yhteensattumille ja tapahtumasarjoille.

Psykologisena selityksenä löytyy suomenkielisestä Wikipediasta artikkeli "Vahvistusharha":

Vahvistusharha, vahvistusvinouma tai vahvistamistaipumus (engl. Confirmation bias) on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö on taipuvainen puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tai hypoteesejaan tukevaa informaatiota. Tämän seurauksena henkilöt saattavat kerätä todisteita ja muistaa asioita valikoivasti, ja täten tulkinnasta voi tulla vääristynyt tai jopa harhautunut.

Vahvistusharhoja esiintyy varsinkin käsitellessä vahvasti tunteisiin sidonnaisia asioita tai vakiintuneita uskomuksia.

On luonnollista, että tavalliset tapahtumat unohdetaan saman tien, mutta hämmästyttävät muistetaan hyvinkin pitkän aikaa. Vahvistusharha johtaa helposti laskennallisiin virhearvioihin, kuten esimerkiksi  tapahtumien todennäköisyyden aliarviointiin tai virheellisesti tulkittuun korrelaatioon tai riippuvuuteen. Vahvistusharhan eri muotoihin tutustuminen olisi epäilemättä hyödyllistä meille kaikille.

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli otsikolla "Littlewood's law", Littlewoodin laki. Tämän lain kuvaus on seuraavanlainen:
- määritellään "ihmeeksi" tapahtuma, jonka todennäköisyys on yksi miljoonasta
- oletetaan, että ihminen aistii valveilla ollessaan yhden "tapahtuman" sekunnissa
- oletetaan, että ihminen on valveilla 8 tuntia vuorokaudessa

Näistä perusteista voidaan laskea, että yhdelle ihmiselle 
tapahtuu ihmeitä keskimäärin joka 35:s päivä, eli ihmeet ovat varsin tavallisia.

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy myös artikkeli otsikolla "Law of truly large numbers". Tämän lain perusteella Wikipediassa päätellään, että vaikka yksittäinen tapahtuma tuntuisi täysin mahdottomalta, niin sellaisiakin sattuu, kun tapahtumajoukko on hyvin suuri.

Siinäpä oli niitä skeptisiä kaavailuja. Muutamia asioita tuossa jäi huomioimatta:

1. Parapsykologian tutkijat ovat tehneet mahdollisimman realistisia tilastollisia laskelmia sekä spontaanitapauksista että omista koetuloksistaan. Monissa näissä on saatu verrattomasti pienempiä todennäköisyyksiä kuin yksi miljoonasta.

2. Toisinaan tapaukset ovat olleet hyvin tärkeitä ja merkityksellisiä kokijoilleen ja jopa osaltaan vaikuttaneet elämänmuutokseen.

3. Yhteensattumat eivät jakaudu tasaisesti, vaan monet kertovat heille tapahtuvan sellaisia jatkuvasti, jopa useita päivittäin. Vahvistusharha huomioon ottaen voidaan olettaa, että ihmisillä on taipumus jakautua kahteen joukkoon, toisaalta suureen enemmistöön, joka ei kiinnitä huomiota kokemiinsa yhteensattumiin ja unohtaa ne nopeasti ja toisaalta vähemmistöön, joka huomioi mitättömimmätkin yhteensattumat merkityksellisinä.

Synkronistisia ilmiöitä tapahtuu mielestäni liian paljon tilastolliseen todennäköisyyteen verrattuna ja niissä on mukana psi-ilmiöitä. Lisäksi niissä on havaittavissa jonkinlaista säännönmukaisuutta. Itse en usko sattuman tai vahvistusharhan tyhjentävästi selittävän läheskään kaikkia kokijoiden kertomia merkillisiä yhteensattumia.



Kuvan lähde: videon otsikkokuva linkissä (4).


Johdatuksessa

Monet uushenkisen kulttuurin edustajat ja henkisen tien kulkijoiksi itseään nimittävät ihmiset ovat kertoneet huomanneensa, että heille tapahtuu synkronistisia ilmiöitä. Merkityksettömät luvut ovat usein sellaisia, että ne on helppo muistaa, esimerkiksi 111 tai 444. Ne voivat olla esimerkiksi päivämääriä, lipunnumeroita, digitaalisia kellonaikoja, auton rekisterinumeroita tai asioiden järjestysnumeroita.

YouTubesta löytyy videoita, joilla uushenkiset ihmiset kertovat näiden ilmiöiden kokemisen jopa kuuluvan henkiseen kehitykseen. Esimerkiksi videolla linkissä (3) kerrotaan kolmesta synkronististen ilmiöiden vaiheesta henkisen kehityksen kuluessa, tosin sijoitettuna kovin uushenkiseen kehykseen. Linkin (4) videolla esitetään reippaasti ihan hyviä perustietoja synkronistisista ilmiöistä, tosin edelleen uushenkisessä kehyksessä. Vastaavia uushenkisiä videoita näyttää olevan runsaasti YouTubessa.

Henkisen tien kulkijat kertovat toisinaan olevansa jonkin instanssin johdatuksessa. Esimerkiksi linkissä (5) on melko hämmästyttävä kokoelma tilanteita, joihin "ne" ovat kokijan kertoman mukaan hänet johtaneet. Kun jättää egonsa sivuun ja luottaa johdatukseen, niin "käy hyvin". Tällaisessa johdatuksessa olevat joutuvat tai pääsevät synkronistisiin tilanteisiin. Heille tapahtuu merkillisiä yhteensattumia ja he kohtaavat ihmisiä, joilta he saavat itselleen tärkeätä apua tai sellaisia joita he voivat tönäistä auttavaan suuntaan juuri tarpeellisella hetkellä.

Myös herännäiskristillisessä uskossa olevat kertovat olevansa johdatuksessa. He uskovat, että Jumala johdattaa heitä myös merkillisten yhteensattumien avulla. Eräs elämänsä ajan herännäiskristillisessä uskossa ollut sukulaiseni tapasi sanoa, että sattumaa ei ole olemassakaan.

Tämä sukulaiseni sai nuorena Jumalalta tehtäviä, jotka hänen piti toteuttaa. Ne olivat esimerkiksi sanomia, joita hänen piti välittää annetuille henkilöille. Hän kertoi esimerkin, jossa hänelle annettiin tehtäväksi mennä pysäkille ja astua linja-autoon tietyllä vuorolla. Hänen piti välittää siellä olevalle henkilölle tietty sanoma. Hän kertoi, että kyseinen henkilö todella oli siinä autossa ja sanoman saatuaan sanoi sen olleen itselleen hyvin tärkeän. Pääsin myös omakohtaisesti toteamaan, että hän osasi auttaa oikeaan aikaan, vaikka en ollut kertonut hänelle ongelmistani.

Linkissä (6) haastateltava kertoo, että hänen elämänsä muuttui ratkaisevasti, kun hän alkoi tarkkailla ympäristöään. Hän alkoi huomata synkronisiteetteja ja asiat alkoivat järjestyä kumman helposti. Linkin (7) videolla haastateltava suunnilleen pakotettiin johdatukseen, ja siitä lähtien hänen elämänsä on ollut ihmettä, seikkailua ja synkronistisia ilmiöitä.

Monet henkisen tien kulkijat ovat oppineet luottamaan intuitioonsa, voisi jopa sanoa heidän toimivan intuition johdatuksessa. Kun he seuraavat intuitionsa ohjeita, niin asiat järjestyvät merkillisen helposti, jopa niin helposti, että mukana voisi olla synkronisiteettia eli informaatiota, joka ei ole voinut olla kokijan tiedossa.

Asta Raami on intuition tutkija. Linkin (8) videolla hän kertoo huomanneensa, että intuitiota on kolmenlaista:

1. Evoluution kuluessa kehittynyttä vaistonvaraista tietämistä.
2. Kokemusten ja asiantuntemuksen muistivarastoista kumpuavaa intuitiota.
3. Intuitiota, jolle ei löydy selitystä kokemusmaailmasta. Sellainen intuitio ilmeisesti sisältää synkronisitteettia.

 

Omista yhteensattumista

Kerron omia yhteensattumatapauksiani omassa jutussaan. Olen huomannut itselleni tapahtuvan yhteensattumia enimmäkseen uushenkisissä yhteyksissä. Viime vuosikymmeninä niitä on tapahtunut erittäin harvoin, ei edes vuosittain.


Kuvan lähde: videon otsikkokuva linkissä https://www.youtube.com/watch?v=4FF2XkzGMCg.

Kuinka ollakaan, tämän jutun yhteydessä minulle tuli pitkästä aikaa muistiin merkittävä yhteensattuma. Tätä miettiessäni ja kirjoittaessani kännykkäni näyttöön ilmestyi itsestään C. G. Jungin kuva. Se oli kuva YouTube-videon otsikkokuvien luetteloista. Olen käynyt koko älykännykän omistusaikanani vain kerran YouTubessa kokeillakseni, toimiiko se kännykässäni, joten minulla ei ole sinne vakioreittiä auki. Kyseessä oli siis vahinkokosketus, joka tuotti mielenkiintoisen tuloksen. Valitettavasti en ällistykseltäni huomannut panna merkille, mikä niistä muutamista samantyyppisen kuvan alla olevista videoista oli kyseessä.

Mitä sitten ajattelen omista yhteensattumistani? Pidän niitä tervetulleina muistutuksina siitä, että jossain taustalla toimii tärkeitä järjestelmiä, joita ei tieteellisesti tunneta. Olen askaroinut psi-ilmiöiden parissa niin paljon, että minulle riittävät vain harvakseltaan esiintyvät yhteensattumat omakohtaisen tuntuman säilyttämiseksi.

Yhteensattumien kahtiajako?

Monien herännäisuskovaisuuden ja uushenkisyyden edustajien välillä vallitsee lähes vihamielisyys. Uskovaiset pitävät uushenkisyyttä paholaisen vaikutuksena ja uushenkiset puolestaan ajattelevat, että uskovaisten ahdasmielisyys ja helvetillä pelottelu ovat pahasta.

Uskovat kertovat kokemistaan hämmästyttävistä rukousvastauksista ja toisaalla henkisen tien kulkijat kertovat yhteensattumistaan. Kummankin keskenään erimielisen leirin edustajien uskoa siis vahvistavat spontaanisti tapahtuvat yhteensattumat. Kumpi näistä ajatussuunnista on enemmän oikeassa? Loogisesti ajatellen siinä on ristiriita.

Ehkä on kuitenkin olemassa myös uskomisen suhteen neutraaleja yhteensattumia, jotka toisinaan jopa auttavat elämän käännekohdissa?

Lähdekirjallisuus

Carl Gustav Jung (1952/1960/1969): Synchronicity: An acausal connecting principle. The Collected Works of C. G. Jung. The Structure and Dynamics of the Psyche. Routledge & Kegan Paul, London 1972. Sivut 417-519. Artikkelin liite: On Synchronicity, sivut 520-531.

Carl Gustav Jung (1961/1985): Unia, ajatuksia, muistikuvia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo - Helsinki - Juva 1985, 454 sivua.


Linkit

1. Synchronicity: An Acausal Connecting Principle, by CG (Carl Gustav) Jung.
https://www.youtube.com/watch?v=r0WBwlAAPKE

2. Carl Jung - Synchronicity
https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/carl-jung#Synchronicity_

3.
The 3 Stages Of SYNCHRONICITY That Will Happen During Spiritual Awakening
https://www.youtube.com/watch?v=4GpMbLhTtv0

4. What is SYNCHRONICITY? [How to REALLY Use It!]
https://www.youtube.com/watch?v=loeEEr4gg_A

5. RTV esittää: Kohtaamisia Risto Ahlberg
https://www.youtube.com/watch?v=qm_vKsjv1sw

6. RTV esittää: Paulin pakeilla Slim Mill
https://www.youtube.com/watch?v=A7xKC6xf2gw

7. RTV esittää: Paulin pakeilla Pekka J. Mattila
https://www.youtube.com/watch?v=p5jTx4sP1QA

8. Maailmankuvia Asta Raami
https://www.youtube.com/watch?v=lhwaznoQNMw

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti