Jälleensyntymiseen viittaavien tapausten pioneeritutkija Ian Stevenson. Kuvan lähde on Wikipedia.
Päivitetty 14.11.2021
Jälleensyntymisestä puhutaan yleensä uskona tai oppina. Harvemmin otetaan huomioon, että kyseessä on empiirisesti, kokemusten ja parhaimmillaan havaintojen perusteella tutkittava ilmiö.
Jälleensyntymiseen uskominen lievittää kuoleman ja täydellisen häviämisen pelkoa, ja monien mielestä täydellinen ihmisten välinen oikeudenmukaisuus edellyttäisi useampia elämiä. Kuitenkaan kaikki tässä maailmassa ei ole niin kuin toivottaisiin. Tarvitaan kriittisyyttä ettei elettäisi pelkästään toiveajattelun varassa, sillä virheelliseen tietoon perustuvista toiveista todellisuuteen herääminen on aina tuskallista.
Itämaisiin ja monien alkuperäiskansojen uskontoihin kuuluu jälleensyntyminen eri tavoin tulkittuna. Käsittelen aihetta tässä kuitenkin lähinnä havaintojen ja niistä tehtävien johtopäätösten kannalta. Yksinkertaisuuden vuoksi en jatkossa aina käytä sanoja suhteellistavia lainausmerkkejä tai sanoja "kerrottu", "väitetty", jne. vaikka ilmiöt tai havainnot olisivat joidenkin mielestä kiistanalaisia.
Jälleensyntymiseen viittaavia kokemuksia
Jälleensyntymiseen viittaavia tapauksia tulee esiin monella tavalla, sekä spontaanisti että kokeilujen ja tutkimuksen kautta. Kokeellisesti voi jälleensyntymistapauksia etsiä taannuttamalla hypnoosissa syntymää edeltäneeseen aikaan. Jotkut kertovat pääsevänsä katsomaan edellisiä elämiään henkisten harjoitusten tuloksena, mutta näistä kokijoista ei yleensä ole apua tutkimukselle.
Vahvinta todistusaineistoa jälleensyntymisen puolesta ovat lapset, jotka heti puhumaan opittuaan alkavat kertoa eläneensä jo aikaisemmin. He eivät ole vielä ehtineet katsoa kovin paljon aikuisten TV-ohjelmia puhumattakaan kirjojen lukemisesta. Parhaimmissa tapauksissa heidän kertomuksistaan on voitu tunnistaa edellisen elämän persoonallisuus ja päästy tekemään tarkistuksia edellisen elämän perheenjäsenien parissa.
Aikuisiällä monet ovat nähneet äärimmäisen selviä, vuosien kuluessa silloin tällöin toistuvia unia, joissa he ovat osallisina historiallisissa tapahtumissa. Niissä on joskus todettu niin selviä ja harvoista lähteistä löytyviä oikeita yksityiskohtia, että ne hyvinkin voisivat olla jälleensyntymismuistoja. Jotkut ovat saaneet vahvoja, yksityiskohtaisia kokemuksia tai muistikuvia jopa spontaanisti valvetilassa. Monet ovat kertoneet osanneensa suunnistaa oikein paikoissa, missä he eivät ole milloinkaan käyneet.
Selvänäkijöiden normaalirekvisiittaan kuuluvat kuvailut asiakkaiden edellisistä elämistä. Pahamaineisia entisiä elämiä ovat monet jälleensyntyneet Kleopatrat, keisarit, uskonnolliset johtajat ja muiden planeettojen asukkaat. Pahamaineisia siksi, että heillä loogisesti voi olla vain yksi jälleensyntymisketju ja heistä on joko liian paljon julkista tietoa tai sitten ei ollenkaan mahdollisuuksia tarkistuksiin. Olen kuitenkin kuullut monia kertomuksia, että useammat selvänäkijät olisivat toisistaan riippumatta kertoneet henkilölle samoista edellisistä elämistä, ja sehän on hyvin merkillistä ja merkillepantavaa.
Spiritualististen meedioiden antamat tiedot ovat nykyään enimmäkseen myönteisiä jälleensyntymisen suhteen ja aihe kuuluu tärkeänä osana uushenkisyyteen. Fysikaalisen mediumismin suomalaisen asiantuntijan Georg Lindströmin (1996, s. 99 - 101) kertoman mukaan jälleensyntyminen ei tule esiin fysikaalisissa istunnoissa ja alan toimijat yleensä kieltävät sen selvästi. Carl A. Wicklandin (1924/1971, s. 352) kirjassa itse H. P. Blavatsky tuli henkimaailmasta kertomaan, että jälleensyntyminen ei ole totta.
Esimerkkejä merkittävistä tapauksista
Intiasta löydettyjä lapsitapauksia käsittelevässä kirjassa (1975, s.70-106) kerrotaan yhdeksän muun tapauksen ohella vuonna 1956 syntyneestä Gopal Guptasta. Hän oppi puhumaan vasta melko myöhään, vasta yli kaksivuotiaana. Ensimmäinen vihje jälleensyntymismuistoista tuli melko pian puhumaan oppimisen jälkeen. Silloin Gopalia pyydettiin tuomaan vesilasi vieraalle. Hän tekikin työtä käskettyä, mutta ei suostunut korjaamaan lasia pois, vaan sanoi: "En vie sitä, minä olen Sharma". Sharma oli korkea kasti, jonka edustajille palvelijat hoitivat käytännön työt. Hänen nykyinen perheensä oli alempaa kastia.
Gopal Gupta antoi entisestä elämästään yhteensä 46 yksittäistä tietoa, joista lähes kaikki olivat tarkistettavissa ja oikein. Seuraavassa on muutama esimerkki yksityiskohtaisimmista paikkansa pitäneistä tiedoista:
- hänellä oli palvelijoita, jotka veivät astiat pois pöydästä
- hänellä oli hyvin suuri talo Mathurassa
- hän oli johtajana lääkeyrityksessä, jonka nimi oli "Sukh Shancharak"
- hän kätteli tohtori Radhakrishnania Agran yliopistossa
- hänen nuoremmalla veljellään oli vaimo, joka oli kotoisin Assamista
- hänen veljensä ampui hänet
- häntä ammuttiin rintaan
- hän tunnisti mm. vanhemman ja nuoremman veljensä ja oman kuvansa
- hän osasi osoittaa tarkasti murhapaikan yrityksen tiloissa
YouTubesta löytyy monia mielestäni merkittäviä hyvin tutkittuja tapauksia. Yksi on yhdysvaltalainen poika James Leininger, jonka tarina kerrotaan esimeriksi linkissä (1). Heti puhumaan opittuaan James kertoi vaiheistaan hävittäjälentäjä James Houstonina ja muisti lentäjätovereitaan nimeltä ja myös lentotukialuksensa nimen. Hän myös piirsi ilmataistelukohtauksia ja hänellä oli yllättävän tarkkoja tietoja ohjaamansa hävittäjän ominaisuuksista. Aluksi skeptiset vanhemmat olivat myöhemmin sitä mieltä, että James ei voinut saada tällaisia tietoja televisiosta eikä mistään muualtakaan.
Eräässä vaiheessa James kärsi pahasti painajaisunista, joissa hän oli putoavassa hävittäjässä eikä päässyt siitä pois. Vihdoin isä alkoi tarkistella arkistoista hänen kertomustaan, jolloin koko tarina paljastui.
Toinen merkittävä tapaus on poliisietsivä Robert Snow, joka kertoo tarinansa esimerkiksi linkissä (2). Hypnoosissa ilmeni, että hän oli ollut edellisessä elämässään varsin tuntematon taiteilija Carroll Beckwith, joka rahan takia ja vastoin tahtoaan joutui maalaamaan muotokuvia. Snow näki hypnoosissa kohtauksen, jossa hän maalasi kyttyräselkäisen naisen muotokuvaa. Jostain syystä hän liikuttui syvästi hypnoosin tapahtumista ja alkoi etsiä tuota maalausta. Pitäisi olla helppo homma ammattimiehelle, mutta eipä ollutkaan. Taulun maalaajan henkilöllisyys paljastui vasta erittäin työlään tutkimuksen jälkeen eikä ehkä olisi onnistunut ilman onnellista "yhteensattumaa".
Kolmas tapaus on ruotsalainen Barbro Karlén, joka unissaan näki eläneensä Anne Frankina, tunnettuna natsien uhrina, joka piilopaikassaan ehti kirjoittaa kuuluisan päiväkirjansa. Kaksivuotiaana Barbro sanoi vanhemmilleen, että hänen nimensä ei ole Barbro vaan Anne. Barbro kertoo tarinansa lyhyesti linkissä (3) ja täydellisenä linkissä (4). Hyvin liikuttava on kertomus perheen matkasta Amsterdamiin, missä Barbro osasi opastaa heidät taloon, jossa Anne Frank aikanaan piileksi. Barbro Karlénista on lyhyt maininta englanninkielisessä Wikipediassa, mutta ruotsinkielisestä sellainen artikkeli puuttuu.
Suomestakin on YouTubessa ainakin yksi tapaus. Jouko Ollikainen kertoo
omista mielenkiintoisista aikuisiän kokemuksistaan linkissä (5). Hän kohtasi
"sattumalta" erittäin tutun oloisen ruotsalaisen miehen ja myöhemmässä
vaiheessa näki edessään tekstin "förra livet" eli "entinen
elämä". Intuitionsa avulla hän sai sanat "Candas",
"Jean" ja "Pierre" ja pääsi merkillisten tapahtumien
pyörteisiin. Myöhemmin tuli myös selitys sille, miksi Jouko varhaislapsuudessaan
oli sanonut "oikean äidin" etsivän häntä. Hänen edellisen elämänsä
äiti oli surrut nuorena kuollutta poikaansa ehkä epätavallisen kovasti.
Tutkimuksia ja niiden tuloksia
Vuonna 2007 edesmennyt Ian Stevenson oli uraauurtava ja edelleenkin merkittävin jälleensyntymiseen viittaavien tapausten tutkija. Hän löysi tutkimuksissaan parisen tuhatta aidon tuntuista lasten jälleensyntymistapausta. Kirjassaan (1997) hän esittelee syntymämerkkejä ja epämuodostumia, jotka muistuttivat edellisen elämän persoonallisuuden syntymämerkkejä tai elämän aikana syntyneitä ruumiinvammoja. Stevenson kertoo laajoista tutkimuksistaan linkissä (6).
Stevenson (1997, s. 3-6) kaavailee kirjassaan, millainen täydellinen lapsen jälleensyntymistapaus voisi olla. Täydellisestä reseptistä jää kuitenkin lähes aina jotakin puuttumaan käytännön tapauksissa. Stevenson luettelee seuraavat vaiheet:
- joku on ennen kuolemaansa ilmoittanut aikeensa syntyä tiettyyn perheeseen
- tulevat vanhemmat näkevät ennusunia ennen lapsen syntymistä
- lapsen kehossa on syntymämerkkejä tai epämuodostumia, jotka muistuttavat edellistä persoonallisuutta
- lapsi alkaa kertoa edellisestä elämästään heti kun oppii puhumaan
- lapsen mieltymykset, tavat ja tunnereaktiot vastaavat edellistä persoonallisuutta
- edellisen elämän perhe löytyy lapsen puheiden perusteella
- vahvistukset edellisen elämän perheen piirissä eli ihmisten ja esineiden tunnistamiset oikein
James Matlock (2018, linkki 7) on kirjoittanut mainioon psi-ensyklopediaan kattavan artikkelin jälleensyntymisestä.
Leo Näreaho (1995) on kirjoittanut jälleensyntymisestä loistavan tietopaketin, kirjan nimeltä Jälleensyntyminen. Tässä monipuolisessa ja hyvin perusteltuja ajatuksia sisältävässä kirjassa kerrotaan hypnoosissa saaduista, tarkistuksissa oikeiksi osoittautuneista ja hyvin epätodennäköisesti normaalitietä saaduista yksityiskohdista. Vastaavia kokemuksia ja tietoja on joskus saatu myös muissa muuntuneissa tajunnantiloissa. Suomessakin on tullut esille muutamia spontaaneja jälleensyntymismuistoja.
Jim Tucker (2007, linkki 8) on kirjoittanut hyvän yhteenvedon jälleensyntymistapausten tutkimustilanteesta menneisyydestä aikaan 10 vuotta sitten. Hänen mukaansa oli tutkittuja jälleensyntymistapauksia ollut tuolloin noin 2500. Näistä on mahdollista tehdä jo jonkin verran yhteenvetoa tapausten luonteesta.
Tapauksia on löydetty Etelämannerta lukuun ottamatta kaikilta mantereilta, eniten maista joissa uskotaan jälleensyntymiseen. Stevenson (2001) julkaisi viimeisenä suurena työnään eurooppalaisista tapauksista kirjan, jossa on mukana myös viisi tapausta Suomesta.
Lapset ovat alkaneet puhua edellisestä elämästään yleensä 2-3 vuoden ikäisinä ja ovat unohtaneet muistonsa 6-7 vuoden iässä. Väliaika edellisen persoonallisuuden kuolemasta lapsen syntymään on ollut keskimäärin vain 15 kuukautta.
Edelliset persoonallisuudet ovat olleet yleensä tavallisia ihmisiä, usein lapsen lähipiiristä mutta myös kauempaa. Epätavallinen seikka on se, että edellisistä persoonallisuuksista peräti 70 % on kuollut väkivallan seurauksena tai muuten äkillisesti. Lapsista 35 %:lla oli edellisen persoonallisuuden kuolinsyytä koskeva fobia. Lapset toteuttivat spontaaneissa leikeissään edellisen persoonallisuuden tilanteita ja osoittivat muutenkin vahvoja tunteita edellisen persoonallisuuden kokemusten suhteen.
Stevenson (1997) kertoo, että tapaukset ovat yleensä olleet kaikkialla melkoisesti samantyyppisiä. Kulttuurisidonnaisuutta on kuitenkin löydetty muutamassa seikassa. Esimerkiksi syntymien väliajan pituus, sukupuolen vaihtumisen yleisyys ja sukupuolen vaihtumisen suunta ovat riippuneet ympäröivästä yhteiskunnasta. Yleensä jälleensyntymistapauksissa on sama kansallisuus ja lyhyehkö etäisyys. Karman esiintuloa Stevenson ei tarkkailusta huolimatta huomannut tutkimuksissaan.
Taannuttaminen hypnoosissa
Syntymämerkkejä ja epämuodostumia
Stevenson oli lääkäri, joten hänellä oli hyvät edellytykset tutkia tarkasti aikaisempaan persoonallisuuteen viittaavia syntymämerkkejä ja epämuodostumia. Syntymämerkkejä on käytännössä kaikilla ihmisillä, joten hän kertoo kirjassaan (1997) eri puolilla, millaiset syntymämerkit voivat olla merkittäviä:
- tarvitaan syntymämerkin riittävä selkeys ja riittävän tarkka sijainti
- syntymämerkin "syitä" voivat olla esimerkiksi edellisen persoonallisuuden vammat, entiset kehonpiirteet, entiset syntymämerkit, sitomisjäljet, kirurgiset leikkausjäljet ja tahallinen tai tahaton edellisen persoonan ruumiin värjäytyminen
- toisinaan syntymämerkit ovat yllättävän tarkkoja, esim. luodinreiät näkyvät siten, että luodin sisään menon kohdalla on pienempi pyöreä jälki ja ulostulokohdassa suurempi ja reunoiltaan epäsäännöllinen jälki.
Osa Stevensonin kuvaamista syntymämerkeistä ja epämuodostumista on hänen artikkelissaan linkissä (9). valitettavasti kaikki kuvat ovat mustavalkoisia, jolloin niiden selkeys jonkin verran kärsii. On kuitenkin muistettava, että läheskään aina ei merkittäviä fyysisiä merkkejä jälleensyntymistapauksissa ole, vaan ilmiö on suhteellisen harvinainen.
Yhdennäköisyys ja sieluryhmät
Stevenson kiinnitti huomiota tutkittavana olevan ja aikaisemman persoonallisuuden mahdolliseen yhdennäköisyyteen vasta uransa lopulla. Yhdennäköisyystutkimuksen uranuurtaja on Walter Semkiw. Hän aloitti skeptikkona, mutta alkoi näkymättömän kovan äänen antamasta kehotuksesta tutkia asioita vakavasti. Hänen tutkimustuloksensa vakuuttivat hänet myöhemmin jälleensyntymisen todellisuudesta. Semkiwin elämäntarinaan pääsee hyvin kiinni New Thinking Allowed - haastattelusarjasta, joka alkaa linkistä (10). Hänen ylläpitämänsä sivusto on linkissä (11) ja Laurel & Hardyn tapaus linkin (12) videolla.
Semkiw on kerännyt ainakin yli sata kuvaparia, joista nykyään elävien yhdennäköisyys historiallisten henkilöiden kanssa tulee selvästi esiin. Hän on löytänyt suurimman osan näistä tapauksista selvänäkijän avustuksella, jonka henkiopas antoi nimitiedon historiallisten henkilöiden nykyisistä persoonallisuuksista. Kun Semkiw näin pääsi jäljille, niin hän tarkisti näiden henkilöparien persoonallisuuden piirteet ja elämänvaiheet. Ilmeni, että niissä oli suuret määrät samankaltaisuutta ja yhteensattumia. Esimerkiksi mykkäfilmin koomikkopari Laurel & Hardy ovat hänen mukaansa syntyneet uudelleen veljesparina, ja todisteet siitä ovat mielestäni vakuuttavat.
Walter Semkiw ja yksi hänen kuvapareistaan.
Walter Semkiw huomasi myös, että Yhdysvaltojen vallankumouksen aikaiset henkilöt ovat syntyneet nykyaikaan ihmisinä, jotka ovat uudelleen jonkin verran tekemisissä toistensa kanssa. Sitä voisi nimittää sieluryhmien jälleensyntymiseksi. Leo Näreaho kertoo kirjassaan (1995, s. 200-206) hämmästyttävän ja monimutkaisen tarinan, miten joukko 1200-luvulla Ranskassa eläneitä, vainottuja kataareja oli syntynyt uudelleen Englantiin. Lapsuudessa unien perusteella tehtyjen päiväkirjojen ja uskomattomien kokemusten ja yhteensattumien avulla löytyi 1960-luvulla ryhmä, joiden kokemukset ja persoonallisuus kataareina voitiin tarkistaa paikkansa pitäviksi.
Yllättäen samantyyppinen ilmiö on hiljakkoin tullut esiin myös Suomessa, Apassi-intiaanien syntymisenä uudelleen. Pauli Liikalan johdolla he ovat päässeet keskinäiseen yhteyteen ja muodostaneet Facebook-ryhmän. Tämä ilmenee linkin (13) videolla vuodelta 2017.
Välitila
Kun yhdellä ihmisellä näyttää olevan useampia elämiä toinen toisensa jälkeen, niin luonnollisesti herää kysymys, että missä kyseinen persoonallisuus on elämien välisen ajan. Tuckerin (2007) mukaan välitilan kesto on ollut keskimäärin 15 kuukautta.
Välitilasta on laajasti kertonut hypnoositerapeutti, tohtori Michael Newton (1994/2004) kolmessa kirjassaan, joista ensimmäisen suomennettu versio on lähteenä. Ensimmäinen kirja näyttää olevan kuunneltavissa englanniksi YouTubessa. Newtonista on yhteenvetohaastattelu mm. linkissä (14). Hän tutki välitilaa taannuttamalla asiakkaansa syntymää edeltävään aikaan. Hänen kuvaamansa tapahtumien kulku on looginen ja selvä, karkeissa pääpiirteissään seuraavanlainen:
Hengen erottua ruumiista se näkee alapuolellaan makaavan tomumajansa ja usein pysyttelee sen lähellä hautajaisiin saakka. Sitten tulee näkyviin tunneli, jota pitkin hän lähtee etääntymään maan piiristä. Tunnelin loppupäässä näkyy valoa ja matka jatkuu pilvimäisissä muodostelmissa. Vähitellen esiin alkaa tulla ihmisiä, henkiopas ja vanhoja tuttuja rajan takana. Nämä poistuvat kauemmas ja sielu tulee lepopaikkaan, missä se voi kuntoutua rasituksistaan.
Seuraavaksi sielut saapuvat yksin tai opastettuina kokoontumispaikalle, josta kaikki suuntaavat lopulliseen määränpäähänsä. Sielut sijoittuvat ryhmiin, jotka ovat heidän kehitystasonsa mukaisia. Ryhmien jäsenet tuntevat toisiaan jo monien jälleensyntymien ajalta. Ryhmissä sielu saa lisäopetusta ja valmistautumista seuraavaan syntymiseensä. Heille laaditaan jälleensyntymisen sielunsuunnitelma, jonka he hyväksyvät. Tulevan elämän puitteet ja oppimiskohteet sisältyvät suunnitelmaan. Sitten sielu valitsee äitinsä ja syntyy maailmaan.
Newton vakuuttaa, että hän hypnoosissa esittää vain avoimia kysymyksiä, mutta mielestäni äänitetyissä keskusteluissa on kuitenkin selvää johdattelua havaittavissa. Hän näyttää uskovan menetelmiinsä ja saaneensa selville lopullisen totuuden välitilojen tapahtumista. Tätä totuutta kuitenkin nakertaa se, että paljon kuolemanrajakokemuksissa ja kuolinvuodetapahtumissa kerrottuja tapahtumatyyppejä jää hänen kaavailujensa ulkopuolelle ja toisaalta hän kertoo sellaisia asioita, joita muiden kokemukset eivät vahvista.
Newton ei mainitse monissa yhteyksissä kerrottua ajan täydellistä puuttumista rajan takana, vaan hänen kertomanaan kaikki tapahtuu ikään kuin normaalin ajankulun puitteissa. Ajankulun nopeutumisesta hän sentään mainitsee.
James Matlock (2017, linkki 15) on kirjoittanut Psi Encyclopediaan erinomaisen yhteenvetoartikkelin välitilasta. Sen mukaan välitilassa on erotettavissa viisi vaihetta:
1. Kuolema ja välittömät jälkitapahtumat
2. Olemassaolo ilman kehoa
3. Tulevien vanhempien valinta
4. Elämä kohdussa
5. Syntyminen ja välittömät jälkitapahtumat
Matlock kertoo tutkittuja esimerkkitapauksia kaikista näistä vaiheista. Parapsykologian kannalta merkittävimpiä ovat tapaukset, joissa välitilassa on saatu tarkistetusti oikeata tietoa ihmisten arkielämästä tai saatu aikaan aineellisia ilmiöitä. Varsin uskomaton on esimerkiksi se Matlockin lainaama tapaus, jossa intialaisen pojan Veer Singhin henki oli 11 vuotta kestäneessä välitilassa asettunut temppeliviikunapuuhun kotinsa lähelle. Kun naiset keinuivat puun oksasta ripustetussa keinussa, niin henki ärsyyntyi ja mursi keinun puisen istuinlaudan.
Ian Stevensonilta on lähteissäni hyvin vähän tietoja välitilasta. Stevenson (1975, s. 312-336) on tutkinut tarkasti Veer Singhin tapauksen, ja hän varmisti keinulaudan murtumisen edellisen elämän perheeltä. U Tinn Seinin tapauksessa (Stevenson 1997, s. 30) edellinen persoonallisuus oli japanilainen sotilas, joka kuolemansa jälkeen jäi seudulle oleskelemaan ja säikytteli tiellä kulkevia ihmisiä heittelemällä heitä kivillä. Erään murhatun henki seurasi pitkät matkat tulvivaan jokeen heitettyä ruumistaan.
Ohkado Masayuki (2017, linkki 16) kertoo artikkelissaan mielenkiintoisia yksityiskohtia japanilaisista tapauksista, joissa henkilöt syntyivät uudelleen edellisen persoonallisuuden perheisiin. Välitilasta hän kirjoittaa artikkelin abstraktissa näin:
During the intermission, the discarnate mind appears to retain the ability to reason and to exercise telepathy, clairvoyance, and psychokinesis (i.e. psi). Veridical perceptions of the material world, sometimes accompanied by interactions with living persons and actions perceived as poltergeist activity, have been reported during the intermission experience.
Skeptisiä näkökantoja
Skeptikot lähestyvät jälleensyntymistä rationaaliselta pohjalta, kuten skeptisen SkepDic- tietosanakirjan linkistä (17) ottamani lainaus ilmaisee:
Applying Occam's razor, both the idea of reincarnation and the idea of an immortal soul that will go to heaven or hell are equally unnecessary.
Artikkelissa sotketaan mukaan kanavointi, Hubbardin "Dianetiikka" ja idän uskonnot. SkepDic-linkissä (18) kuitataan Ian Stevenson seuraavasti:
Few critics will be willing to spend much time poring over his detailed anecdotes and tedious reports.
… I see his work as a colossal waste of time.
Eli siis mies on kirjoittanut yksityiskohtaisia anekdootteja ja hukannut hurjasti aikaansa tutkimukseensa. Todella, Stevensonin kirjat ovat raskasta luettavaa niiden yksityiskohtaisuuden vuoksi. Mutta hän käy erittäin tarkasti ja kriittisesti myös kaikki luotettavuusasiat läpi – mitä skeptikot tuskin huomaavat, koska he lukevat vain omia lähteitään.
Englanninkielinen Wikipedia on jälleensyntymisen osalta skeptisesti vesitetty käyttäen runsain määrin satunnaisten skeptisten kommentaattoreiden kielteisiä lausuntoja. Suomalainen Wikipedia jättää tutkimuspuolen olemattoman vähälle huomiolle – epäilemättä skeptikkojen vaikutusta sekin.
Jopa Reima Kampman oli melkoisen skeptinen (1975, s. 196-197):
Tutkimuksen julkaiseminen sai liikkeelle suuren yleisön mielikuvituksen. Monet ymmärsivät kirjan sanoman, ettei sivupersoonailmiössä ollut kyse sielunvaelluksesta. Valitettavan monet sivuuttivat tutkimustuloksen ja uskoivat, että nyt on sielunvaellusteoria todistettu tieteellisesti oikeaksi. Näin kävi ilmeisesti useimmiten niiden kohdalla, joille iäisyysongelmat olivat jostakin syystä tulleet ajankohtaisiksi. Varsinkin ne, jotka olivat aiemmin hakeneet elämänvaellukselleen tukea sielunvaellusopeista, ajattelivat herkästi näin.
Reima Kampmanin tutkimuksista on lisätietoa Jussi Turusen gradussa, linkki (19).
Arkisia selityksiä
Déjà vu -ilmiössä kokijasta tuntuu, että hän on elänyt kyseisen tilanteen joskus aikaisemmin ja tietää, mitä seuraavaksi on tulossa. Tuntemus on kuitenkin lyhytaikainen ja epämääräinen ja etukäteen tietämisen oikeellisuus jää tarkistamatta. Ilmiön kokija voi kuitenkin ajatella, että tutun tuntuinen tilanne on eletty aikaisemmassa elämässä.
Varsin pätevä selitys ovat piilomuistot asioista, jotka ovat jossakin tilanteessa tarttuneet muistiin ja unohtuneet. Piilomuistiin jääneitä tietoja ei ole aikanaan välttämättä edes huomioitu tietoisesti. Piilomuistista on hyvä esimerkki Reima Kampmanin kirjassaan "Et ole yksin" kertoma tapaus, jossa ylempänä kuvatulla tavalla piilomuistiin jäänyt laulu tuli myöhemmin esiin jälleensyntymismuistona hypnoosissa.
Hypnoosissa koehenkilö yleensä mielellään toteuttaa hypnotisoijan suggestioita. Niinpä hän voi saada piilomuististaan tahattomasti sopivia "muistikuvia". Myös mahdolliset tiedostamattomassa piilottelevat sivupersoonat voivat tulla esiin hypnoosissa. Ne ilmeisesti voidaan toisinaan tunnistaa tajuista persoonallisuutta täydentävästä luonteestaan.
Huijaukset tuskin yleensä tuottavat kokemusten kertojille merkittävää taloudellista etua, mutta motiiveja voi tietenkin olla monenlaisia. Joka tapauksesta tutkijoilta vaaditaan aina suurta tarkkuutta ja valppautta ja kaikki on pyrittävä tarkistamaan mahdollisuuksien mukaan.
Psi-selityksiä ja pohdintaa
Ylivoimaisesti yksinkertaisin selitys jälleensyntymiseen viittaaville tapauksille on tietenkin juuri jälleensyntyminen, joka parhaiten kattaa lähes kaikki tapausten yksityiskohdat.
Kokeellisesti vahvistetut psi-ilmiöt voisivat myös sopia selitykseksi. Saadut tiedot voisivat olla hankittuja niin sanotulla superselvänäöllä ja syntymämerkit puolestaan psykokinesian tulosta. On myös esitetty, että lapsen äiti on voinut ensin saada tiedon edellisen persoonallisuuden ominaisuuksista selvänäöllä ja sitten aiheuttanut syntymämerkit ja epämuodostumat psykokinesialla. Superselvänäön suhteen voi tietenkin ihmetellä, että miksi se on suuntautunut vain tiettyyn kuolleeseen henkilöön eikä ilmene missään muissa yhteyksissä.
On myös mahdollista, että kuolleen henki olisi jossakin vaiheessa tarttunut lapseen ja voisi jonkin aikaa tuoda esiin omia muistojaan. Jos tuo henki ei kuitenkaan pystyisi lopullisesti valtaamaan kehoa, niin jälleensyntymistä ei siinä yhteydessä tapahtuisi. Puhutaankin niin sanotuista tarrahengistä ja ihmisten vapauttamisesta niistä releasement-terapian avulla. Lisätietoja saa esimerkiksi haulla ´spirit release. Mahdolliset tarrahenget eivät kuitenkaan näytä käytännössä yleispätevältä selitykseltä, koska niiden yhteydessä ei esiinny jälleensyntymismuistoja.
Useammaltakin taholta on kerrottu, että rajan takana ei ole olemassa aikaa. Tämä tulee mielenkiintoisesti esille myös Anita Moorjanin NDE-kokemuksessa. Alla on lainaus hänen sivustoltaan, linkki (20). Ajan suhteellisuus rajan takana ei kuitenkaan tule esiin juuri tässä lainauksessa, vaan se on kerrottu joissakin hänen videoissaan.
I then saw a glimpse of my brother and me and somehow seemed to understand it was a previous life, where I was much older than him and was like a mother to him (in this life, he is older than me). I saw in that life I was very protective towards him. I suddenly became aware he was on the plane to come and see me, and felt “I can’t do this to him – can’t let him come and see me dead”. Then I also saw how my husband’s purpose was linked to mine, and how we had decided to come and experience this life together. If I went, he would probably follow soon after.
Sellaisiakin ajatuksia esiintyy, että ajan puuttuminen rajan takana tekisi mahdolliseksi jälleensyntymisen useammassa kuin yhdessä kehossa samanaikaisesti tai että joku voisi muistaa tulevaisuuden elämänsä tapahtumia. Muistan lukeneeni jostakin esimerkin tai ehkä useammankin esimerkin elämien lyhytaikaisesta päällekkäisyydestä. Tutkitut tapaukset kuitenkin käytännössä ovat olleet loogisesti peräkkäisessä järjestyksessä.
Mielenkiintoinen ja vaikea kysymys on se, että mikä osa edellisestä persoonallisuudesta mahdollisesti syntyy uudelleen. Siihen vastaaminen pätevästi lienee mahdotonta tiedon nykyisellä tasolla. Ainakin muistojen ja persoonallisuuden riittävä vakaus vaadittaneen, ja lähes kaikissa tapauksissa näin näyttää myös tapahtuneen.
Tieteellistä varmuutta jälleensyntymisen olemassaolosta on toistaiseksi mahdotonta saada. Myöskään ei ole mahdollista saada selvyyttä siitä, mikä luettelemistani paranormaaleista selityksistä voisi olla tapausten takana. Psi-ilmiöiden prosessit tapahtuvat täysin havaintojemme saavuttamattomissa. Kyseessä voi tietenkin olla myös sellainen psi-selitys, josta ei vielä ole aavistustakaan. Jälleensyntymisen suhteen ollaan edelleen uskon varassa, mutta saadut havaintoaineistot näyttävät aidosti nykytieteelle selittämättömiltä ja ovat joka tapauksessa maailmankuvan kannalta hyvin mielenkiintoisia.
Lähdekirjallisuutta
Georg Lindström (1996): Kuoleman jälkeen elämä. Kustannus Oy Taivaankaari, Kirkkonummi. 128 s.
Michael Newton (1994/2004): Sielujen matka. Kustannus Oy Taivaankaari, Kirkkonummi. 315 s.
Leo Näreaho (1995): Jälleensyntyminen. Arator, Karisto Oy, Hämeenlinna. 267 s.
Ian Stevenson (1975): Cases of the Reincarnation Type. Ten Cases in India. University Press of Virginia, Charlottesville. 374 s.
Ian Stevenson (1997): Where Reincarnation and Biology Intersect. Praeger, Westport, Connecticut. 203 s. (lyhennelmä lähes 3000 sivun kaksiosaisesta kirjasta).
Ian Stevenson (2001): European Cases of the Reincarnation Type. McFarland & Company, Inc., Publishers Jefferson, North Carolina and London. 270 s.
Carl A. Wickland (1924/1971): Thirty Years Among the Dead. Spiritualist Press, London. 390 s.
Linkkejä
1. James Leininger, entinen taistelulentäjä
Family Believes Son Is World War II Pilot Reincarnated James Leininger
2. Poliisietsivä Robert Snow
Carroll Beckwith | Robert Snow Reincarnation & Past Life Regression Case
3. Barbro Karlen Edited [Anne Frank]
4. Anne Frank | Barbro Karlen Full
https://www.youtube.com/watch?v=PxsC-TGAwsQ
https://www.youtube.com/watch?v=PxsC-TGAwsQ
5. Suomalainen aikuisiän tapaus
Jouko Ollikainen: Matkalla Candaceen
6. Ian Stevenson: Half a Career with the Paranormal
7. James Matlock (2018): Reincarnation
8. Jim B. Tucker (2007): Children Who Claim to Remember Previous Lives: Past, Present, and Future Research. Journal of Scientific Exploration, Vol. 21, No. 3, pp. 543-552. http://www.scientificexploration.org/journal/volume-21-number-3-2007
9. Ian Stevenson (1993): Birthmarks and Birth Defects Corresponding to Wounds on Deceased Persons. Journal of Scientific Exploration, Vol. 7, No. 4, pp. 403-410, 1993
10. Walter Semkiw:n neljän haastattelun sarjan alku
Reincarnation, Part One: The Research of Ian Stevenson, with Walter Semkiw
11. Semkiw:n sivusto
Ryerson-Semkiw Celebrity & Historic Figure Reincarnation Cases
12. Laurel & Hardyn tapaus
Reincarnation Exploration: The Case of Laurel & Hardy and Josh & Danny
13. Apassi-intiaanien sieluryhmä Suomessa (Pauli Liikalan osuus alkaa puolen välin tienoilla).
Rajatieto TV:n taltiointi: puhetta rajatiedosta
14. Michael Newton Ph.D - Journey of Souls
15. James Matlock (2017): Intermission Memories. Psi Encyclopedia.
16. Ohkado Masayuki (2017): Same-Family Cases of the Reincarnation Type in Japan
17. Skeptinen käsitys jälleensyntymisestä:
19. Jussi Turunen (2013): Minä ja muut minät – psykiatri Reima Kampmanin sivupersoonatutkimukset. Pro gradu – tutkielma, Oulun yliopisto 29.5.2013. 101 s.
20. Anita Moorjanin NDE-kokemus
http://www.jariiivanainen.net/jalleensyntyminen.html
VastaaPoistaTodella mielenkiintoinen artikkeli jälleensyntymisestä!
Hei Olli,
VastaaPoistaEn löytänyt sinulle sähköpostiosoitetta, joten voisitko laittaa minulle meilin niin voin kirjoittaa sinulle:
liisa.vartinen@gmail.com