Parapsykologia ja psykologit

Päivitetty 6.4.2021

Psykologit ovat parapsykologian arvostelussaan muihin verrattuna käytännössä vihamielisin ammattikunta. Tämän on useampaan kertaan toistanut parapsykologian edistämiseksi pitkän päivätyön tehnyt ja suuren kokemuksen hankkinut Jeffrey Mishlove YouTube-kanavallaan 'New Thinking Allowed'. Itse olen päätynyt samaan tulokseen, ja ajattelin tässä kirjata muistiin ajatuksiani tämän asian ympäriltä.

Arvioni koskee vain psykologian valtavirran edustajia ja skeptikkosiipeä. Myös neutraalisti tai myönteisesti suhtautuvia psykologeja on, jopa parapsykologian tutkijoita. Pikainen tarkistus tuotti tuloksen, että parapsykologian tohtoritasoisista tutkijoista juuri psykologian alalta pätevöityneet ovat parhaiten edustettu ammattikunta.

Psykologit, skeptikot ja taikurit yleisesti tukevat ja täydentävät toisiaan psi-ilmiöiden mitätöinnissä. Psykologit luottavat kritiikittä ja vetoavat siihen, mitä skeptikot kertovat ja skeptikot puolestaan vetoavat kritiikittä psykologien kuvaamiin hallusinaatioihin ja kognitiivisiin vinoumiin. Ja kummatkin vetoavat taikureihin ja usein pitävät kerrottuja outoja fysikaalisia tapauksia erittäin taitavasti toteutettuina huijauksina.

Wikipedian suhteen kannattaa tietää, että siellä parapsykologia on leimattu pseudotieteeksi.

Psykologian käsitearsenaali

Wikipediasta - 'Psykologia':

Psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua ja käyttäytymistä. Laajemmin psykologian harjoittamisessa on kyse mielentapahtumien ja käyttäytymisen lainalaisuuksiin liittyvän tiedon soveltamisesta ongelmanratkaisussa.

Psykologia on jo pitkään kartoittanut psyyken toimintamekanismeja ja saavuttanut runsaasti hyviä tuloksia. Tässä otan esiin vain outoja kokemuksia selittäviä psykologisia käsitteitä. Ensimmäiseksi niistä tulee mieleen aistiharha.

Wikipediasta – 'Hallusinaatio':

Hallusinaatiolla eli aistiharhalla tarkoitetaan todentuntuista aistikokemusta, joka kuitenkin on mielen tuottama. Tällöin aistialueiden aivosolut aktivoituvat spontaanisti ilman ulkoista ärsykettä tai viestiä aistinelimiltä. Hallusinaatiot alkavat ja loppuvat tahdosta riippumatta.

Aistiharha voidaan kokea minkä tahansa aistin välittämäksi: Silloin ihminen näkee, kuulee, tuntee, maistaa tai haistaa jotakin, jolle ei ulkoisesta, yhdessä havainnoidusta maailmasta löydy vastinetta. Yleisimpiä hallusinaatioita ovat näkö- ja kuuloharhat.

Hallusinaation kokeminen sinänsä ei ole vaarallista eikä sairasta. Hallusinaatio on eri asia kuin illuusio eli havaintoharha, jossa on kyse todellisen ulkoisen ärsykkeen virheellisestä havainnoinnista tai tulkinnasta.

Psykologien mukaan kaikki hallusinaatiot siis ovat peräisin vain aivoista, ilman ulkoista ärsykettä. ESP:tä eli aistien ulkopuolista havaitsemista on muodollisesti mahdotonta erottaa aidoista hallusinaatioista, joita mielenterveyden järkkymisestä kärsivät ihmiset kokevat. Siksi psykologit voivat tavallaan oikeutetusti olettaa, että kaikki ESP:nä esitetyt tapaukset selittyvät hallusinaatioina tai yhteensattumina.

Psykologit eivät erityisesti ota huomioon tapauksia, joissa useat paikalla olijat kokevat saman ilmiön. Kyseessähän olisi kollektiivinen hallusinaatio, jollaisesta en löytänyt oikeastaan mitään psykologista erittelyä. Fysikaaliset ilmiöt eivät tietenkään voi olla hallusinaatioita silloin, kun niistä jää pysyviä merkkejä – pudonnut kuva todella löytyy lattialta vaikka ripustukset ovat kunnossa, rikkoutunut tuhkakuppi säilyy rikkinäisenä ja pysähtynyt kello on käynnistettävä uudelleen.

Yksinkertaisen hallusinaation käsitteen lisäksi psykologeilla on käytössään hienovaraisempia käsitteitä.

Wikipediasta – 'Vahvistusharha':

Vahvistusharha, vahvistusvinouma tai vahvistamistaipumus (engl. Confirmation bias) on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö on taipuvainen puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tai hypoteesejaan tukevaa informaatiota. Tämän seurauksena henkilöt saattavat kerätä todisteita ja muistaa asioita valikoivasti, ja täten tulkinnasta voi tulla vääristynyt tai jopa harhautunut.

Vahvistusharhoja esiintyy varsinkin käsitellessä vahvasti tunteisiin sidonnaisia asioita tai vakiintuneita uskomuksia.

Tähän voidaan lisätä, että tieteellisessä maailmankuvassa on parapsykologiaan liittyviä oletuksia ja vakiintuneita uskomuksia, joille ei löydy pitäviä perusteita. Yksi hyvin käyttökelpoinen psykologinen käsite on kognitiivinen vinouma.

Wikipediasta – 'Kognitiivinen vinouma':

Kognitiivinen vinouma, -harha, -värittymä tai -vääristymä (engl. cognitive bias) on psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyillä tavoin. Kognitiiviset vinoumat voivat johtaa virhearviointeihin tiedollisten syiden takia.

Erilaisia vääristymiä ovat muun muassa kaikille ihmisille yleiset virhearviot tilastojen tulkinnassa, sosiaalisessa attribuutiossa sekä muistamisessa.

Psykologit selittävät attribuutiolla ja sen vinoumalla myös psi-ilmiöihin uskomista.

Wikipediasta – 'Attribuutio':

Attribuutio tarkoittaa psykologiassa ihmisen toiminnan tai tapahtumien selittämistä. Attribuutioilla pyritään selittämään mikä aiheutti tietyn käyttäytymisen ja kuka tai mikä siitä on vastuussa. Attribuointi on usein tiedostamatonta. Ihmisellä on myötäsyntyinen tarve tulkita käyttäytymisen tai tapahtuman johtuvan jostakin tietystä syystä sen sijaan, että sen uskottaisiin olevan sattumanvaraista.

Wikipediasta – 'Pareidolia':

Pareidolia on kognitiivinen vinouma, jossa epämääräiset ja satunnaiset aistihavainnot muokkaantuvat yksilön mielessä selkeiksi ja merkityksellisiksi. Tyypillisesti pareidolia-ilmiö koskee kasvojen näkemistä, mutta ei rajoitu siihen. Pareidolia koskee myös kuuloaistia.

Pareidolia käsitteen tuntemattomuus on valitettavan yleistä uushenkisten keskuudessa, kun he näkevät valokuvissa henkiä ja peikkoja. Psykologit usein pyrkivät selittämään pareidolialla myös sellaisia tapahtumia, jotka eivät sillä selity.

Vielä yksi psykologinen ja neurologinen käsite on tiedostamaton (alitajuinen, subliminaalinen) havaitseminen. Siitä en löytänyt hyviä yhteenvetoartikkeleita Wikipediasta, joten turvaudun omaan järkeilyyni. Aistimme koko ajan paljon erilaisia asioita ympäristöstämme. Kaikki aistimukset eivät tule tietoisiksi, mutta ne voivat kuitenkin jäädä piilomuistiin ja tulla myöhemmin esiin unina tai intuitioina. Psykologit käyttävät tätä selitystä esimerkiksi ennusuniin siten, että viimeksi tavatessa unen näkijä teki alitajuisia havaintoja kohdehenkilön terveydestä, mikä sitten purkautui unessa sairastumisen tai kuoleman enteeksi.

Ennusunet ovat spontaaneja psi-ilmiöitä, joiden olemassaoloon valtavirran psykologit eivät usko. Psykologit ja skeptikot selittävät ennusunet alitajuisen havainnoinnin lisäksi kognitiivisena muistin vinoumana siten, että samantyyppisistä unista muistetaan jälkikäteen vain ne, joiden sattumalta voidaan tulkita ennustaneen jotain. Muistin vinouman tiliin voidaan tietenkin panna monia muitakin satunnaisia psi-ilmiöitä.

Teologi, skeptikko ja muistaakseni parhaillaan psykologian opiskelija Ville Mäkipelto kommentoi ennusunia linkin (1) videolla Hänen pohdiskelunsa ovat periaatteessa kohdallaan, mutta hän näyttää tutustuneen ennusuniin lähinnä skeptisistä lähteistä. Siksi hänen loppupäätelmillään on skeptinen leima.  

Psykologian vaikuttajia

Yksittäisistä psykologeista kunniamaininta kuuluu William Jamesille, jonka laajatietoisuudesta ja ajattelun terävyydestä nykypsykologit voisivat ottaa oppia. Loput henkilöt tässä esittelyssä ovat skeptikko-psykologeja.

Suomalaisista psykologeista havaintopsykologi Jukka Häkkinen on saanut paljon julkisuutta kirjojensa ansiosta, tuorein kirja on nimeltään 'Mielen oudot maisemat', 2019. Hän toimi vuosikausia Skepsis ry:n puheenjohtajana ja tukeutuu edelleen kokemukseensa puheenjohtajuusajalta. Hän mm. esiintyi yhdessä mentalisti Jose Ahosen kanssa radio-ohjelmassa, linkki (2).

Helsingin Sanomien paperilehdessä oli 5.9.2020 Eliisa Aikkilan kirjoittama artikkeli, jossa hän haastatteli Häkkistä, linkki (3). Valitettavasti artikkeli on maksumuurin takana. Lyhyestä lainauksesta tulee Häkkisen kanta psi-ilmiöihin selvästi esille – hän ei anna sellaisille edes mahdollisuutta:

Uransa varrella Häkkinen ei ole kuullut ainuttakaan tarinaa, joka olisi saanut hänet epäilemään yliluonnollisen olemassaoloa. Olipa kyseessä déjà-vu -kokemus, hallusinaatio, enneuni, varjohahmo tai kuolleen läheisen ilmestyminen, se johtuu jollakin tavoin aivojen toiminnasta.

"En anna yliluonnolliselle selitykselle edes mahdollisuutta. Minulla on aina tieteentekijän ennakkoasenne ja taustaolettamus rationaalisesta selityksestä, vaikka en osaisikaan selittää, mistä tietty kokemus johtuu."

Marjaana Lindeman on psykologian dosentti Helsingin Yliopistossa. Hän on tuottanut paljon skeptisiä tutkimuksia ja ohjannut opinnäytteitä parinkymmenen vuoden aikana. Wikpediassa (Linkki 5) hänestä kirjoitetaan seuraavasti:

Dosentti Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua joidenkin ihmisten yleisestä taipumuksesta uskoa yliluonnollisiin ilmiöihin.

Siinäpä on paranormaalin käsite varsin oudossa seurassa ja käsitteen luonnehdinta on pessimistinen. Lainaan lisäksi pari kohtaa Liisa Vaalasrannan gradusta, jonka ohjaajana Lindeman toimi, linkki (6):

Yliluonnollisten uskomusten on ehdotettu juontavan universaaleista evoluution myötä kehittyneistä kognitiivisista vinoumista.

Ydintiedon sekaannukset ja intuitiivinen ajattelutyyli olivat tutkimuksessa pääasialliset yliluonnollisia uskomuksia ennustavat tekijät.

Epäilemättä tämä viimeinen kappale pitää paikkansa ja se on myös tieteellisin menetelmin osoitettu. Minulla on kaksi kriittistä kommenttia gradua koskien. Rivien välissä oletetaan, että mitään "yliluonnollisia" asioita ei todellisuudessa ole olemassa, vaan kaikki on pelkkää uskomusta. Koehenkilöiden kokemuksia mahdollisina uskomusten lähteinä ei oteta huomioon.

Richard Wiseman oli alun perin taikuri ja nykyään psykologian yleisen ymmärryksen professori (Professor of the Public Understanding of Psychology). Hän on tutustunut parapsykologiaan laajasti, mutta on pysynyt tiukkana skeptikkona.

Psykologian professori Susan Blackmore ja tohtori psykologian alalta Louie Savva ovat siitä merkillisiä psykologeja, että ovat vuosia olleet mukana parapsykologian tutkijoiden yhteisössä ja sitten ryhtyneet skeptikoiksi ja parapsykologian kriittisiksi arvostelijoiksi.

Ray Hyman on kirjoitushetkellä psykologian emeritusprofessori. Hän on ottanut paljon kriittistä kantaa parapsykologiaan ja tehnyt alalta kirjallisuustutkimusta. Varsin skeptinen hänkin on.

Wikipediasta – Ray Hyman:

On parapsychology – It is "essentially a scientific enterprise. Its practitioners are serious scientific researchers, often at the PhD level... the problem with most... is that after the dust settles on an argument, they still have hope that 'something is there.' A skeptic's position... is not anti-psi, its agnostic. A skeptic's 'belief' is that a claim has a normal explanation."

Tuota voisi kommentoida, että valitettavasti skeptikkojen positio on nimenomaan 'anti-psi'.

Psykologian professori Christopher (Chris) French on mielenkiintoinen tapaus. Hän on tutustunut laajasti parapsykologeihin ja heidän aineistoihinsa, mutta on edelleen pysynyt skeptikkona. Hän suhtautuu kuitenkin myönteisesti parapsykologiaan tieteenä eikä pyri mollaamaan sitä aiheettomasti.

Näistä ja muista psykologivaikuttajista löytyy runsaasti aineistoa Wikipediasta nimillä hakemalla. 

Psykologit ja fysikaalinen psi

Psykologeilla on laajat ja pätevät tiedot ihmisten toiminnan psyykkisistä mekanismeista. Nykyään tiedot ulottuvat jopa aivotoimintojen kuvantamisen alueelle. Tämä on mielestäni aiheuttanut osalle psykologeista oman kognitiivisen vinoumansa, eli he uskovat pystyvänsä selittämään käytännössä kaikki ihmisten kokemukset vain aivoista johtuviksi ja psykologisten mekanismien aiheuttamiksi. He siis yksinkertaisesti olettavat, että psi-ilmiöitä ei ole olemassa. Eivät kai he muuten olisi niin kielteisiä parapsykologian suhteen.

Tämä vinouma tulee mielestäni mainiosti esille Richard Wisemanin tuotannossa. Hän esittää runsaasti esimerkkejä ihmisten uskomuksista ja soveltaa niihin kognitiivisia vinoumia. Mutta itseensä ja samanmielisiin hän ei niitä sovella, vaan ilmeisesti katsoo olevansa tässä suhteessa vinoumien ulottumattomissa suuren tietovarastonsa ansiosta.

Psykologit tuntuvat kovin usein unohtavan fysikaalisia ilmiöitä sisältävät kummat kokemukset. Kommentointiin pakotettuina he turvautuvat huijaushypoteesiin ja muistin vääristymiin. Tai he vain yksinkertaisesti toteavat, että siinähän oli mielenkiintoinen tapaus – ja jättävät sen silleen. He eivät näytä huomaavan, että tapauksia tarkistamalla niistä voisi saada arvioinnin kannalta tärkeitä lisätietoja.

Että en ole liioitellut parapsykologian tutkijoihin akateemisissa piireissä kohdistunutta suoranaista vainoa, ilmenee linkin (4) artikkelista. Siinä Lundin yliopiston professori Etzel Cardeña kertoo omista kokemuksistaan vainon kohteena. Hänen professuuristaan puolikas on parapsykologian alalta ja toinen puolikas hypnoosista. Artikkelista tulee esille, että esittelemäni psykologien toteuttaman vainon lisäksi myös luonnontieteilijät usein vainoavat parapsykologiaa kiivaasti. He käyttävät perusteenaan oletusta, että psi-ilmiöt ovat mahdottomia, koska ne eivät sovi jo varsin täydelliseen luonnontieteiden maailmankuvaan.

Linkkejä

1. Ville Mäkipelto: VOIKO UNET ENNUSTAA TULEVAISUUTTA? https://www.youtube.com/watch?v=CtitLq8ZxQM

2. Sari Valto: Mihin mentalismi perustuu?

https://areena.yle.fi/audio/1-50449382

3. Eliisa Aikkila: Kolmas vaihtoehto. Helsingin sanomat 4.9.2020

https://www.hs.fi/elama/art-2000006622829.html

4. Etzel Cardeña (2015): The Unbearable Fear of Psi: On Scientific Suppression in the 21st Century
http://www.scientificexploration.org/docs/29/jse_29_4_Cardena.pdf

5. Wikipedia: Yliluonnollinen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yliluonnollinen

6. Liisa Vaalasranta (2020):Ydintiedon sekaannukset ja intuitiivinen ajattelutyyli ennustavat paranormaaleja ja uskonnollisia uskomuksia (Pro Gradu –tutkielma)
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/323291/Vaalasranta_Liisa_pro_gradu_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y