Parapsykologia: Fysikaalinen mediumismi

Päivitetty 2.9.2019

Kuva Helen Duncanin istunnosta. Lähde: Wikipedia, Mediumship.

Spiritualistiset meedioistunnot ovat jaettavissa kahteen ryhmään, mentaaliseen mediumismiin/meediumismiin ja fysikaaliseen mediumismiin/meediumismiin. Mentaalisessa mediumismissa saadaan tietoa rajan takaa pelkästään meedion puheen välityksellä. Fysikaalisen mediumismin istunnoissa saadaan henkimaailman antamien tietojen lisäksi aineellista näyttöä ilmiöiden aitoudesta ja se on siksi parhaimmillaan hyvin todistusvoimaista.

Keskityn käytännön tapahtumiin fysikaalisissa istunnoissa enkä järjestelmällisesti esittele mediumismin historiaa, erilaisia teorioita, henkioppaita yms., joista on tietoja eri lähteissä. Käytän jatkossa henkimaailmaan viittaavia nimityksiä työniminä lyhyyden vuoksi, ottamatta kantaa rajantakaiseen todellisuuteen. En myöskään aina lisää varauksia, kuten esimerkiksi "kerrottu", "näennäinen", jne.

Mentaalinen mediumismi

Mentaalisissa spiritualistisissa istunnoissa kaikki sanomat rajan takaa tulevat osanottajien kuultaviksi meedion välityksellä, hänen puheenaan. Syvätranssissa oleva meedio toimii hengen puhe-elimenä ja voi jopa puhua vainajan elinaikaisella äänellä. Kevyemmässä transsissa meedio vain kertoa siitä, mitä hän näkee ja mitä hän kuulee hengen puhuvan. Tietojen tarkistettavuus on kolmentasoista:

1. Meedio kertoo tapahtumien yksityiskohtia, joista hänellä ei ole voinut olla tavallisilla tavoilla hankittuja tai arvattuja tietoja. Näissä tapauksissa kyse on psi-ilmiöistä.
3. Meedio kertoo tietoja, joiden vastaanottajaa tai kohdetta ei löydy istunnossa. Toisinaan tiedot osoittautuvat oikeiksi myöhemmin, tarkistusten jälkeen tai silloin, kun kerrotut tapahtumat toteutuvat.
2. Meedio kertoo tietoja rajan takaa, muilta planeetoilta tai tulevaisuudesta, jolloin normaaleja tarkistusmahdollisuuksia ei sillä hetkellä ole.

Fysikaalinen mediumismi

Fysikaaliset istunnot tuovat osanottajille paljon vahvempia ja vakuuttavampia kokemuksia kuin mentaalinen mediumismi. He saavat kuulla rakkaittensa puhetta suoraan, heidän omalla äänellään, ja keskustella heidän kanssaan. Parhaimmassa tapauksessa he pääsevät puristamaan rajantakaisten rakkaittensa kättä ja voivat jopa syleillä ja suudella heitä.

Fysikaalinen mediumismi oli lamassa useita vuosikymmeniä ennen toiminnan aloittamista Scolessa. Itävaltalainen Peter Mulacz (2004) kertoo tilanteesta linkissä (1). Fysikaalisia ilmiöitä ei saada aikaan helposti. Vaatimuksena on vahva meedio, vahva vakituinen piiri ja usein vuosien harjoittelu ennen kuin ensimmäisiä heikkoja ilmiöitä alkaa esiintyä.

Suomen kielellä näyttää netissä olevan aika vähän tietoa fysikaalisesta mediumismista. Suomen ylivoimaisesti paras fysikaalisten istuntojen asiantuntija on Georg Lindström. Hänellä on pitkä kokemus vahvoista ilmiöistä yhteensä 14 fysikaalisen mediumismin istunnosta, joita hän on kotimaisten vahvojen piirien puuttuessa mennyt seuraamaan ulkomaille. Kirjassaan "Kuoleman jälkeen elämä" (1996) hän lainaa kirjallisuudessa olevia tietoja fysikaalisista istunnoista ja kertoo omista monipuolisista kokemuksistaan osanottajana. Jatkossa käytän hyväksi muiden lähteiden ohella Lindströmin kirjaa ja asiantuntemusta.

Istuntohuoneessa on useimmiten vaatimuksena täydellinen pimeys ja vain harvoin on sallittu punainen valo. Meediot ovat ilmeisesti aina transsissa fysikaalisen istunnon aikana. Useimmiten he suojautuvat ns. kabinettiin, joka voi olla esimerkiksi kaksiosaisella verholla eristetty tila huoneen nurkassa. Vaakatankoon ripustettuja verhoja voidaan liikutella sivusuunnassa ja pitää suljettuina tai keskeltä avattuina tarpeen mukaan. Usein meedio istuu kabinetissa tuolissa, johon hänet on sidottu kiinni sekä käsistään että jaloistaan.

Jäljempänä puheena olevan meedio Helen Duncanin (1897-1956) istunnoissa oli valaistuksena punainen valo, toisinaan jopa melko kirkaskin. Fysikaalisen mediumismin istunnoissa ei ilmeisesti toistaiseksi ole tullut viittauksia jälleensyntymiseen, päinvastoin kuin mentaalisessa mediumismissa.

Lindströmin ja muiden lähteiden mukaan fysikaalisissa istunnoissa tapahtuu mm. seuraavia fysikaalisia ilmiöitä:

- ektoplasman ilmestyminen
- esineiden liikkumiset, levitaatiot
- suorat äänet
- apportit eli säilyvien vieraiden esineiden ilmestyminen

- asportit eli esineiden katoaminen istuntohuoneesta
- meedion osittainen dematerialisaatio
- henkikirjoitus, piirtäminen ja maalaaminen
- materialisoituminen (esim. käden tai kokonaisten ihmishahmojen)
- EVP/ITC (sanomien saaminen suoraan magneettinauhalle tai levylle)

- kuvia ja tekstejä filmille (Scolessa)
- henkivalot (varsinkin Scolessa)

Kirjallisuudessa on kuvauksia keskenkasvuisten lasten materialisaatioista, jotka kulkevat osanottajien joukossa. Tällaisen pitäisi parhaimmillaan olla hyvin todistusvoimaista, koska aikuinen meedio ei kontrolloiduissa olosuhteissa voi esiintyä sellaisena lapsena.

Fysikaalisen mediumismin hyviä yleisesittelyjä on esimerkiksi linkeissä (2) - (5).

Esimerkki istunnon kulusta

Kuvatakseni yhden istunnon tapahtumia otan esimerkiksi istunnon, josta Georg Lindström kertoo kirjansa sivuilla 37-42. Käytän suoraa lainaamista Georgin tekstistä, hiukan soveltaen.

Istunto pidettiin John Austinin kotipiirin tiloissa hänen olohuoneessaan. Huoneessa olivat kiinteästi asennettuina tarvittavat valaistukset, kabinetti, nauhurin stereomikrofonit, infrapunakamera, umpeen levytetyt ikkunat ja valaistuksen ohjaus. Piiri kokoontui tilassa vuoden jokaisena tiistaina.

Ennen istuntoa meedio Lincoln kytkettiin tuoliin käsivarsistaan ja jaloistaan vahvoin muovisin nippusitein. Näin tehtiin sekä meedion oman turvallisuuden vuoksi että kaiken mahdollisen vilpin poissulkemiseksi. Georgia pyydettiin seuraamaan tarkasti toimenpiteitä ja lopuksi tarkistamaan kiinnitykset. Piirin kaikki viisi jäsentä olivat paikalla ja vieraina Georg ja hänen vaimonsa Mikki.

Kun kaikki olivat asettuneet paikoilleen, istuntohuoneen ovi suljettiin avaimella ja avain annettiin Georgin taskuun säilytettäväksi. Valot sammutettiin huoneesta ja himmennetty punainen valo katossa sytytettiin. Osallistujat muodostivat piirin toisiaan käsistä kiinni pitäen. He istuivat niin muutamia minuutteja, jona aikana Lincoln meni syvään transsiin. Heti tämän jälkeen hänet siirrettiin tuoleineen kabinetin sisäpuolelle ja punainen valo sammutettiin. Nuori tyttö luki alkurukoukset ja avasi piirin istunnon. He lauloivat joitakin "voimalauluja", jotta huonetilaan olisi saatu lisää voimaa.

Muutaman laulun jälkeen heihin yhtyi kaunis naisääni, joka kuului tulevan kabinetin sisäpuolelta. Aluksi katkonaisesti, mutta hetken kuluttua täysin heidän lauluunsa sulautuen, mutta paljon kauniimmin ja erittäin kovaäänisesti. Tämän koulutetun sopraanoäänen omisti Frances, yksi piirin oppaista. Ennen poistumistaan hän, täydessä pimeydessä, kuului laulavan yksinään kabinetin ulkopuolella seisten "Sateenkaaren tuolla puolen" – aivan mahtavana esityksenä.

Sen jälkeen toinen piirin opas, Felix, kääntyi Georgin ja Mikin puoleen ja toivoi heidän pitävän suunniteltujen ilmiöiden näytöksestä, joka esitettiin heitä varten. Felixin ektoplasminen kaapu kuului kahisevan edessä ja hän käänsi lattialla olleen itsevalaisevan levyn valaisevan puolen näkyviin ja asetti levyn leukansa alle. Levyn tuottamassa valossa näkyivät Felixin kädet osittain ja kasvot, joissa puhuva suu näkyi erittäin selvästi, mutta silmät olivat vain epämääräiset pisteet.

Piirin jäsenet saivat tehdä Felixille kysymyksiä, joihin hän vastasi. Sitten Felix pyysi Georgilta lupaa saada koskettaa häntä. Hänen kaapunsa kahisi äänekkäästi, kun hän lähestyi ja kumartui hänen puoleensa ja silitti hellästi Georgin vasenta kättä useampaan kertaan. Se tuntui lämpimältä, suurelta ihmisen kädeltä. Luvan saatuaan Felix lähestyi myös Mikkiä koskettaakseen häntä. Georg kertoo kuulleensa kaavun kahinan ja kosketuksen, kun Felix kulki hänen ohitseen samalla taputtaen hänen polveaan suurella kämmenellään. Felix silitti Mikin kättä ja poskea samalla hänelle hellästi puhuen.

Felix poistui ja esiin tuli kolmas piirin opas, Charlie-lapsi, joka oli kuollut yhdeksänvuotiaana rotanpureman aiheuttamaan verenmyrkytykseen. Hän otti molemmista päistään fosforoidun trumpetin ja kosketti sillä kaikkia osanottajia kevyesti rintaan ja sitten lennätti sitä ympäriinsä vinhaa vauhtia ja lopuksi rummutti sillä huoneen kattoa. Hän kulki ympäri huonetta lauleskellen, metelöiden ja esineitä siirrellen. Bravuurinumeronaan hän siirsi sohvaa, jolla istui kolme ihmistä.

Charlie toi mukaan entisen kuuluisan meedion Helen Duncanin, jolla oli henkilökohtainen sanoma Mikille. Sen jälkeen Frances tuli uudelleen esiin ja lauloi sohvan päädyssä seisten laulun kauniilla sopraanollaan. Hänen poistuttuaan mukaan tuli vielä yksi piirin opas, Daphne, joka tervehti ja ilmoitti istunnon voiman olevan loppumassa. Hän antoi kuitenkin Charlien vielä tulla esiin, ja Georg ja muut tunsivat sohvan taas lähtevän liikkeelle.

Daphnen hyvän yön toivotuksen jälkeen sytytettiin punainen valo. Huomattiin, että kabinettiin nostettu meedio Lincoln istuikin tuoliinsa sidottuna entisellä paikallaan kabinetin ulkopuolella. Joskus hänet on löydetty istunnon loputtua talon makuuhuoneesta tuolissaan istumassa. Charlien siirtämät esineet voitiin nähdä ja hänen Mikin syliin tuomansa pahvilevyyn hiilikynällä kirjoitettu henkilökohtainen sanoma voitiin lukea.

Istunto oli kestänyt puolitoista tuntia. Meedio irrotettiin siteistään ja normaali seurustelu alkoi.

Ektoplasma

Ektoplasma on merkillinen valkoinen aine, jota purkautuu meediosta, enimmäkseen hänen luonnollisista ruumiinaukoistaan ja usein suusta ja nenästä. Ektoplasma on tarpeen mahdollistamaan materialisaatiot istunnoissa. Scolessa henkitiimi kuitenkin pystyi aikaansaamaan materialisaatiot ilman ektoplasmaa. Toisinaan kuuluu kohisevaa ääntä ektoplasman purkautuessa meediosta. Ektoplasma kestää enintään vain punaista valoa. Linkin (2) kertoja hollantilainen Nicole de Haas kertoo ektoplasmassa olevan epämiellyttävän hajun, mutta se on ainoa maininta hajusta, minkä olen huomannut.

Istunnon lopussa ektoplasma virtaa takaisin meedioon, ja kun kaikki sujuu hyvin, niin virtaaminen tapahtuu riittävän hitaasti. Häiriötilanteissa imeytyminen on liian nopeaa, jolloin seurauksina ovat olleet kova kipu ja muutaman päivän säilyvät arpimaiset jäljet iholla, (Haas, linkki 2), tai verenvuotoa nenästä, (Milligan, linkki 5). Nicole de Haas oli ensimmäisen kiputilan sattuessa kokematon eikä ymmärtänyt, mistä oli kysymys. Lähdetietojen mukaan häiriöiden aiheuttama ankara kipu tuntuu solar plexuksen alueella ja myös jäljet syntyvät siihen kohtaan.

Ektoplasman käyttäytymisestä on esimerkkinä Georg Lindströmin kokemus. Koska laadimme kertomuksen yhteistyönä, niin esitän sen lainauksena:

Huoneessa oli ajoittain punainen valaistus, jolloin silmien totuttua ympäristö ja kaikki tapahtumat olivat selvästi nähtävissä. Meedio Stewart Alexander istui kabinetissa, mutta oli selkeästi näkyvissä kabinettiverhojen ollessa auki. Hänen suustaan virtasi ektoplasmaa ja sitä oli hetken päästä runsaasti meedion kaulan ympärillä, josta kyseinen aine valui lattialle. Ektoplasmaa nousi myös huoneen keskellä olevalle pöydälle, jonka ympärillä osallistujat istuivat. Pöydälle muotoutui ektoplasmasta pitkulainen pötkö, ikään kuin polakka-leipä. Pötkön päästä putkahtivat yksitellen esiin sormet ja lopulta siinä oli täydellinen käsi ja käsivarsi kyynärpäätä myöten. Kyynärpäästä jatkui selvästi näkyvä ektoplasminen nyöri, joka johti kabinetissa istuvaan meedioon.

Tämä käsi lähestyi Lindströmiä ja hyväili hänen kättään. Henki ilmoittautui hänen isäkseen.

Myös Stephen Braude kertoo pelkistä käsien materialisaatioista linkissä (3). Täydellisiä käsiä oli toisinaan olemassa vain ranteeseen asti, lämpimiä ja oikean lihaisen käden tuntuisia. Niitä voi kätellä ja joskus ne hävisivät olemattomiin käteltäessä.

Lähes poikkeuksetta kaikki ektoplasma palaa meedioon, jolloin voi kuulua imaiseva ääni. Joskus siitä on kuitenkin saanut ottaa näytteen. Lindströmin kirjan sivulla 81 kerrotaan, että Minnie Harrisonin istunnossa sai piirin yhden oppaan ektoplasmakaavun helmasta leikata saksilla näytteen. Leikattaessa meedion kuultiin huokaisevan syvään. Ensimmäisessä kokeessa näyte ilmeisesti haihtui pois jo istunnon aikana. Seuraavassa istunnossa leikattiin nenäliinan kokoinen näyte, joka kiersi piirissä ympäri niin, että kaikki osanottajat saivat tutustua siihen. Henkimaailman kemistit olivat valmistaneet lasiastiaan säilytysnesteen, jossa näyte säilyi neljä vuorokautta.

Huijausta

Maksullisten fysikaalisten istuntojen pitämisestä on aikojen kuluessa tullut monien meedioiden tärkein tulonlähde ja lopulta ammatti. Psi-ilmiöiden aikaansaaminen haluttaessa on enemmän tai vähemmän epävarmaa, joten istunnoissa ei aina voida päästä kokemaan mitään merkittävää. Maineen menettämisen lisäksi maksullisen istunnon epäonnistuminen on kiusallinen siinä mielessä, että osallistujat voivat alkaa vaatia rahojaan takaisin. Tästä syystä on ymmärrettävää, että myös aitoja ilmiöitä aikaansaavilla piireillä syntyy kiusaus varmistaa istunnon onnistuminen varautumalla temppujen tekoon ja tekemällä ilmiöitä vilpillisesti.

Englanninkielisen Wikipedian artikkeli "Mediumship" on paljolti vain puuduttavaa luetteloa havaituista huijaustapauksista. Wikipedia on skeptisen ideologian äänitorvi, joten ihan kaikkea ei kannata uskoa sellaisenaan. Mahdolliset aidot ilmiöt on tietenkin jätetty pois Wikipediasta ja tulkinnat ovat tavoitehakuisia. Suurin osa näistä syytöksistä kuitenkin epäilemättä pitää paikkansa enemmän tai vähemmän, joten niihin on suhtauduttava vakavasti. Minua kiusaa se, että monet syytökset ovat vain lyhyesti esitettyä tapahtumien tulkintaa ilman havaintojen yksityiskohtien ja saatujen todisteiden kertomista.

Parapsykologian tutkija Donald West (1946, linkki 6) kertoo pitkässä artikkelissaan kaksi tapausta, joissa skeptiset osallistujat tarttuivat kiinni oletettuihin materialisoituneisiin henkiin Helen Duncanin istunnoissa. Toisessa tapauksessa nainen tarttui toisella kädellään piirin oppaana toimineeseen materialisoituneeseen pikkutyttöön. Hän tunsi kädessään kankaan, joka repeytyi, kun se kiskaistiin irti hänen kädestään. Kun valot sytytettiin, niin Duncan nähtiin yrittämässä tunkea repeytynyttä aluspaitaa pukunsa sisään.

Toisessa tapauksessa kaksi skeptistä nuorta miestä teki yhteistyötä. Toinen mies istui toisessa tuolirivissä ja syöksyi sieltä, edessä istuvaan törmäten, käymään kiinni kabinetin verhojen välissä seisovaan materialisoituneeseen hahmoon. Toinen mies valaisi tilannetta taskulampulla, jolloin hahmon nähtiin olevan Duncan heittämässä päältään valkeata harsoa. Syöksyjä tarttui toisella kädellä Duncaniin ja toisella kädellä harsoon. Harso repäistiin hänen kädestään istujien suuntaan ja taskulamppu lyötiin pois toisen miehen kädestä. Kun valot sytytettiin, niin harsoa ei enää löytynyt mistään.

On huomattava, että näin väkivaltaisen häirinnän tuloksena transsissa olevan meedion olisi kummassakin tapauksessa pitänyt vahingoittua vakavasti ektoplasman liian nopeasta sisään vedosta. Tätä ei tapahtunut, joten transsi oli ollut teeskennelty.

Duncanilta saatiin viisi ektoplasmanäytettä, jotka osoittautuvat paperiksi, kankaaksi, sideharsoksi ja aineeksi, joka kaikin puolin muistutti munanvalkuaista. Yhtäkään näytettä ei saatu harsokangasta muistuttavasta ektoplasmasta, jota toisinaan oli näkyvissä jopa muutaman metrin pituisena leveänä nauhana.

Parapsykologian tutkijat filosofi Stephen Braude ja biologi ja Michael Nahm tutkivat yhdessä nykyistä saksalaisen Felix-piirin meediota nimeltään Kai Mügge. He kertovat tuloksistaan linkeissä (7) - (9). He havaitsivat Müggen istunnoissa selvästi vilppiin viittaavia tapahtumia ja Mügge yritti peittää tekemisiään valehtelemalla heille tietämistään ja tekemistään asioista.

Mügge mm. osti runsaasti pilailutarkoituksiin valmistettua keinotekoista hämähäkinseittiä, jota hänen tuottamansa ektoplasma kovasti muistutti. Aikojen kuluessa kerrottujen havaintojen mukaan ektoplasman pitäisi olla yhteydessä lähtöaukkoonsa meediossa, mutta Müggen ektoplasma oli toisinaan irrallaan kasana lattialla hänen jalkojensa juuressa. Yksi hänen liikkuvista valopisteistään jätti valokuvaan samalla tavalla katkeilevan jäljen kuin yleisesti saatavilla oleva LED-valolaite jättää, minkä lisäksi tällainen laite löydettiin hänen tavaroistaan. Löydön jälkeen hän tunnusti huijaavansa silloin tällöin.

Ristiriitoja

Spiritualististen lähteiden ja Wikipedian maailmat ja maailmankuvat ovat kovin erilaiset. Jopa niin erilaiset, että ne ikään kuin eivät voisi kuvata samoja meedioita ja heidän istuntojaan. Tämä erilaisuus perustuu sekä aineiston tarkoitushakuiseen valintaan että tapahtumien tarkoitushakuiseen tulkintaan.

Otetaanpa esimerkiksi Helen Duncanin istunnot. Wikipediassa on oma artikkelinsa Duncanista linkissä (10), jossa hänet kuvataan pelkäksi huijariksi. Artikkelin kuvat jossain määrin vahvistavat sellaista käsitystä. Niissä ektoplasma näyttää eräältä aikakauden harsokangastyypiltä (cheese-cloth). Donald Westin artikkelissa todetaan, että hänen kyvyistään ei saatu tutkimuksissa selvää näyttöä, vaikka osa ilmiöistä jäi selittämättömiksi. Esimerkiksi runsaan ektoplasmamäärän esiintyminen jäi arvoitukseksi, koska Duncan ja istuntosali tutkittiin toisinaan erittäin tarkasti ennen istuntoa.

Westin artikkelissa lainataan kymmenissä Duncanin istunnoissa mukana olleiden ihmisten hämmästyttäviä kokemuksia. West antaa ymmärtää, että kyse oli hallusinaatioista ja epäselvästi havaittujen ilmiöiden väärintulkinnasta. Lindström (1996, s. 57-68) on kääntänyt lainauksia Duncanista kirjoitetusta kirjasta. Mikäli edes osa kerrotuista ilmiöistä on kuvattu oikein, niin Duncanin on täytynyt olla todella vahvojen aitojen ilmiöiden tuottaja.

Kai Müggen istunnoissa muutamat ilmiöt vaikuttivat sellaisilta, että niitä olisi ollut mahdotonta järjestää vilpillisesti. Näitä olivat eri puolilta huonetta kuuluvat voimakkaat ja monipuoliset koputusäänet, trumpetin leijailu ympäri huonetta, pöydän levitointi ja liikkuva sinertävä valoilmiö. Brauden tekemä loppuarvio on alla olevassa kuvassa, poimittuna linkin (8) videolta.

Fysikaalinen mediumismi on hankala tutkittava

Henkimaailmaan uskovien samaten kuin skeptikkojen kuvauksissa istuntojen tapahtumista on samanlainen vika: kuvaukset ovat usein enemmän havaintojen tulkintoja kuin itse havaintojen tarkkaa kuvaamista. Tapahtumien arvioinnin kannalta olennaisia yksityiskohtia ei kerrota, joten lukiessa herää enemmän kysymyksiä kuin löytyy vastauksia.

Tällaista epämääräisyyttä voitaisiin hälventää vain paikalla olleiden lahjomattomien tutkijoiden laatimilla yksityiskohtaisilla raporteilla. Lahjomattomuudella tarkoitan sitä, että he seuraavat todistusaineistoa siitä riippumatta, minne se johtaa. Valitettavasti fysikaalinen mediumismi on koko olemassaolonsa ajan ollut niin ristiriitoja herättävä, että tällaisia raportteja löytyy yllättävän vähän. Georg Lindström on mielestäni osoittautunut niin kriittiseksi ja yksityiskohdat huomioivaksi havaitsijaksi, että pidän luotettavina hänen kuvauksiaan omista havainnoista ja lainauksia spiritualistisista lähteistä.

Täyspimeys tai hämärä punainen valaistus haittaavat havaintojen tekoa. Taustalla soitettu musiikki vaikeuttaa heikkojen äänien kuulemista. Edesmenneiden rakkaiden tapaamisen mahdollisuus herättää vahvoja tunteita ja toiveita. Tällainen on omiaan lisäämään virhetulkintojen todennäköisyyttä.

Eräs merkillinen piirre on se, että en ole toistaiseksi löytänyt yhtäkään valokuvaa osittaisesta materialisaatiosta, vaan kaikki henkihahmot ovat olleet täydellisen kokoisia. Meediosta lähtevän ektoplasmanyörin jatkuminen osittaisena, suurehkona materialisaationa olisi varsin todistusvoimaista valokuvana ja videona.

Voisi toivoa, että tulevaisuudessa edelleen löytyy vahvoja, rehellisiä ja tutkimusmyönteisiä fysikaalisia piirejä ja meedioita, jotka pystyvät tuottamaan ilmiöitä entistä kirkkaammassa punaisessa valossa. Hienoimpien elektronisten tutkimuslaitteiden käyttämisellä voitaisiin saada aikaan ilmiöiden todistusvoimaista dokumentointia.

Itse olen vakuuttunut, että fysikaalisen mediumismin istunnoissa toisinaan on tapahtunut ja edelleen tapahtuu psi-ilmiöitä. Muuten en tietenkään olisi ryhtynyt esittelemään aihetta enimmäkseen sen myönteiseltä puolelta.

Linkkejä

1. Peter Mulacz (2004): Physical Mediumship: Open Questions From the Past ― a Challenge for the Future
http://archived.parapsych.org/papers/29.pdf

2. Physical Medium, Nicole De Haas shares her development and Understanding of Physical Mediumship

https://www.youtube.com/watch?v=Dct92rJfncs

3. Macro-Psychokinesis, Part One: Physical Mediumship, with Stephen E. Braude

https://www.youtube.com/watch?v=2GtXY3xhmag

4. Introduction To Physical Mediumship for online class

https://www.youtube.com/watch?v=mGRXA5_V9VU

5. Scott Milligan, Physical Medium shares his story, development and offers advice on developing.

https://www.youtube.com/watch?v=t8iURHVQlwE

6. Donald J. West (1946): The Trial of Mrs. Helen Duncan

https://ia801306.us.archive.org/4/items/proceedingsofsoc48soci/proceedingsofsoc48soci.pdf

7. Stephen E. Braude (2014): Investigations of the Felix Experimental Group

Journal of Scientifi c Exploration, Vol. 28, No. 2, pp. 285–343.