Poltergeist- ja kummituskertomuksissa esiintyy parapsykologian rajuimpia ilmiöitä. Ne ovat haaste kenen tahansa maailmankuvalle. Tutkimuksissa on saatu selville mielenkiintoisia säännönmukaisuuksia ja myös yhteyksiä muihin paranormaaleihin ilmiöihin on olemassa.
Rosenheimin poltergeist, heilahteleva kattovalaisin.
Millaisia ilmiöitä?
Poltergeist/kummitusilmiöiden esiintymismuodot näyttävät olevan lähes rajattomat. Pieneksi näytteeksi kertomuksista sopii esimerkiksi Ylöjärven tapaus vuodelta 1885. Heikki Tikkala (1993) lainaa tapaukseen liittyviä oikeudenkäynnin pöytäkirjoja mm. seuraavasti:
Todistajan läsnäollessa murskautunut savi kokoontui näkymättömällä tavalla permannolle, kenenkään koskematta ja huomaamatta mistä ja miten se tuli. Saven murskaa keräytyi kokonaista kolme korillista. - - Savea ilmestyi kaksi kertaa lattialle ja kumpaisellakin kerralla laastiin se tarkoin pois.
Erityisesti kysyttynä selitti todistaja, että huoneen välikatto oli joksikin hatara ja suurirakoinen, mutta valansa nojalla voi hän vakuuttaa, ettei savi tullut katon kautta permannolle, koskapa sellaisen savipaljouden kulkeminen ilman kautta pudotessaan olisi kyllä näkynyt. Edelleen havaitsi todistaja eräänä päivänä suuren puukon kuusi kertaa perätysten suhahtaneen ilmassa hänen kasvojensa editse, kuitenkaan sattumatta. Hän otaksui veitsen singahtaneen ensikerran lähimmäisestä huoneesta ja sittemmin selittämättömän voiman vaikutuksesta liikkuneen edestakaisin.
Tauottuaan tupakoimasta ja pantuaan piippunsa pöydälle singahti se ilmaan, miten myöskin kivet ja kovasimet liikkuivat ilmassa näkymättömän voiman vaikutuksesta. Eräänä päivänä näki todistaja lukitusta ja ennen samanlaisten tapahtumain johdosta lujalla nuoralla kiinnisidotusta pöytälaatikosta viskautuvan kaikenlaisia esineitä ja kirjoja laatikon vähääkään aukeamatta."
Gauld ja Cornell (1979) ovat tehneet laajan tutkimuksen poltergeisteistä ja kummituksista. He valitsivat tutkimusaineistokseen 500 luotettavinta löytämäänsä tapausta vuosilta 530 - 1975. Yleisimmät ilmiöt ja niiden esiintyminen eri tapauksissa olivat seuraavat: pikkuesineiden liikkuminen 64 %, koputukset/naputukset 48 %, matkitut tai muut sekalaiset esineiden aiheuttamat äänet 43 %, suurten esineiden kuten pöydät, kaapit jne. liikkuminen 36 % ja aavenäyt 29 %.
Kohtalaisen yleisiä ilmiöitä olivat ikään kuin ihmisen aikaansaamat äänet kuten puhe, valitus, vihellys ja niin edelleen ja niin sanotut apportit eli esineiden ja aineiden selittämätön ilmestyminen paikalle. Myös ihmisten kimppuun käymistä esimerkiksi lyönnein, nipistyksin ja raapimisin esiintyi silloin tällöin eli 15 %:ssa tapauksista. Häiriöt sähkölaitteissa ovat tulleet mukaan kuvaan sähkön käytön yleistyessä.
Harvinaisia ja siksi myös epävarmempia ilmiöitä olivat esimerkiksi pikkueläinten havaitseminen, valoilmiöt, esineiden särkyminen paikallaan, kankaan tai vaatteiden leikkaaminen ja repiminen, kylmät ilmavirrat ja ulosteiden tai pahojen hajujen ilmaantuminen, tuli-ilmiöt ja suora kirjoittaminen, piirtäminen tai maalaaminen.
Poltergeist/kummitusilmiöiden selittäminen pelkkien luonnonvoimien avulla ei ole mahdollista siksi, että ilmiöt toisinaan osoittavat selvää älykkyyttä. Ilmiöiden kanssa on voitu "keskustella" merkkikielellä esimerkiksi käyttämällä naputuksia lukumäärien ilmoittamiseen ja antamalla esimerkiksi yhdelle napautukselle koodiarvon "kyllä" ja kahdelle "ei". Myös esineiden asettelu selvään järjestykseen osoittaa älykkyyttä. Toisinaan ilmiöt ovat osoittaneet paranormaaleja kykyjä esimerkiksi ilmoittamalla taskussa helisteltyjen lanttien lukumäärän oikein.
Ilmiöt ovat osoittautuneet suoraa havaintoa ja dokumentointia vältteleviksi siten, että esimerkiksi esineiden liikkumista ei ole helppo nähdä eikä tallentaa filmille tai videolle. Muutamia tallennuksia on kuitenkin saatu.
Fysikaalisesti mielenkiintoisia ilmiöitä ovat joskus ilmoitetut liikkuneiden esineiden ja apporttien lämpimyys ja esineisiin jääneet jäljet. Melko usein on havaittu esineiden hidasta tai mutkittelevaa liikettä ilmassa, mikä sulkee pois tavallisen heittämisen. Myös kerrotaan esineiden ilmestyneen ilmaan ja kulkeneen selittämättömästi kiinteiden seinämien läpi.
Olen kirjoittanut tänne erilliset jutut suomalaisista Jyväskylän kiviveistämön kummituksesta ja Isojoen Leppiniemen kummituksesta. Ne kuuluvat monimutkaisten tapausten joukkoon eivätkä ole tyypillisiä poltergeist- tai kummitustapauksia.
Poltergeist vai kummitus?
Nimityksiä poltergeist ja kummitus käytetään useimmiten epämääräisesti ja myös korvaamaan toisiaan. Käytännöllä on tietty oikeutus, koska kerrotut havainnot ovat jossain määrin samanlaisia. Mutta on myös perusteita pitää nimityksiä erillään.
Puhtaalle poltergeistille on ominaista, että se ilmenee vain tietyn henkilön läsnäollessa. Tämä niin sanottu keskushenkilö, "agentti", on useimmiten murrosikäinen tyttö. Myös poikia ja muunkin ikäisiä keskushenkilöitä esiintyy. Poltergeistin kestoaika on suhteellisen lyhyt, vain viikkoja tai kuukausia. Haamunäkyjä esiintyy vain harvoin.
Tyypillistä kummittelua esiintyy vain tietyssä paikassa ja läsnä olevia voi olla ketä tahansa. Ilmiön kestoaika on pitkä, vuosia ja vuosikymmeniä, ehkä jopa vuosisatoja. Haamunäyt ja valoilmiöt ovat yleisimpiä, ehkä myös ihmisäänet. Fysikaaliset ilmiöt ovat muuten suhteellisen harvinaisia, mutta ilman kylmenemistä tuntuu kohtalaisen usein, ja videolla (4) kertoo Loyd Auerbach sitä myös mitanneensa.
Poltergeist/kummitus-jaon kanssa ei pitäisi olla kovin kaavamainen. Gauld&Cornell tutkivat aineistoaan klusterianalyysilla ja saivat kaksi selvää pistejoukkoa, joista toinen kuvasi poltergeistejä ja toinen kummitustapauksia, mutta myös sellaisia tapauksia esiintyi runsaasti jotka eivät sopineet näihin joukkoihin. Myös monimutkaisia tapauksia ja esim. noituuden osallisuutta tapahtumiin on kirjattuna.
Kummitusten tutkiminen on hankalaa niiden ennalta arvaamattoman ja usein harvinaisen esiintymisen takia. Poltergeist-ilmiöistä saa helpommin näyttöä, jos pääsee tutkimaan niitä ilmiöiden ollessa vielä aktiivisia.
Kertomusten luotettavuus
Mistään ilmiöstä ei kannata tehdä pitkälle meneviä päätelmiä ilman kohtuullista varmuutta siitä, että ilmiö on ylipäänsä olemassa. Poltergeistit ja kummitukset ovat niin kiehtovia, että juttuja niistä on kerrottu paljon kansan suussa kaikkina aikoina.
Kansanperinne noudattaa tiettyjä kaavoja, joiden monet yksityiskohdat ovat todellisuuden suhteen hyvin epäilyttäviä. Esimerkiksi pirun näyttävä esiintyminen ei oikein tunnu uskottavalta nykyaikana. Heikki Tikkala osoittaa kirjassaan selvästi, että suusta suuhun kulkeminen ei ole pelkästään parannellut mahdollisia aitoja tapauksia, vaan on myös latistanut yksityiskohtia ja tuottanut uusia ja epäuskottavia.
Poltergeisteistä ja kummituksista on onneksi jäänyt pitkältä ajalta runsaasti hyvälaatuista aineistoa. On tuoreeltaan tehtyjä päiväkirjamerkintöjä, allekirjoitettuja todistuksia omista havainnoista, laadukkaita lehtiartikkeleita ja jopa oikeuden pöytäkirjoja. Viime vuosikymmeninä myös parapsykologian tutkijat ovat joskus ehtineet paikalle keskelle poltergeistien mellastusta, joten myös tarkasti muistiin merkittyjä tapauksia on olemassa. Esimerkkinä hyvin tutkitusta tapauksesta on Rosenheim Saksassa vuosina 1967-68, kerron siitä on muualla täällä. Myös Miamin poltergeist Yhdysvalloissa vuosina 1966-67 on hyvin tutkittu (Roll 1972).
Vanhemmissa tapauskertomuksissa on usein havaittavissa kyseisen aikakauden uskomusten vaikutuksia. Yksi selvä uskomus muiden joukossa on se, että kyseisiä ilmiöitä ei ole olemassakaan. Myös tästä on jälkiä runsaasti havaittavissa. Kertomusten arvioinnissa joudutaan puhdistamaan tapauksia uskomusaineistosta. Tarkkuudella ja kokemuksella se voi hyvinkin onnistua vertailemalla eri kertojien havaintoja ja tukeutumalla selvimpiin yksityiskohtiin, jotka yleensä tulkitaan oikein. Folkloristiikan ja parapsykologian välisestä suhteesta olen kirjoittanut toisaalla täällä.
Selityksiä
Poltergeistien ja kummitusten selittäminen ei ole vielä kovinkaan varmalla pohjalla. Itse asiassa se on erilaisten tuntemattomien ilmiöiden välisten suhteiden selvittelyä. Monilla erikoiskykyjä omaavilla näkijöillä on kyllä varma käsitys ilmiöiden luonteesta. Se ei vaan ole kovinkaan käyttökelpoinen niin kauan kun näkijät eivät osaa ottaa huomioon suggestiovaikutuksia eivätkä pyri erottelemaan pään sisäisiä tapahtumia selvästi ulkoisista. Nykyisellään näkijät eivät yleensä osallistu hedelmälliseen keskusteluun ennakkoluulottomien mutta myös kriittisten tutkijoiden kanssa.
Selittämisessä kannattaa ottaa huomioon kokeellisen parapsykologian tulokset psykokinesian (PK) ja ESP:n alueilla. Myös fysikaalisten meedioiden istunnoissa kerrotaan tapahtuneen hyvin samanlaisia ja rajuudessaan vertailukelpoisia ilmiöitä. Nämä ovat kuitenkin itsessään tuntemattomia ja osittain epävarmoja, joten niiden avulla ei päästä selityksissä pitkällekään.
Luonnolliset syyt selittävät suurimman osan heikkolaatuisista tapauksista. Psyykkiset häiriöt ja huumautuminen erilaisista aineista selittävät monta kertomusta. Mielenterveydestä on juttu toisaalla täällä. Myös aivan terveet ja normaalikuntoiset ihmiset voivat joskus saada erittäin selviä harha-aistimuksia. Epätavallisten tai huonoissa olosuhteissa havaittujen ilmiöiden väärintulkinnat mielikuvituksen avustuksella ovat yleisiä. Esimerkkinä voisi olla radiosta asemien välistä kuullut epäselvät sihahdukset, joita on ylitulkittu viesteiksi rajan takaa. Kummitushavaintoja tehdään usein niin hämärässä, että ei nähdä kunnolla.
Uneen vaipuessa ja herätessä monet ihmiset tekevät näennäisiä kummitushavaintoja. Kuvaukset ovat yksityiskohdissaan toisinaan kovin samanlaisia kuin ns. unihalvauksen tapauksissa, mistä on olemassa runsaasti tutkittua tietoa. Tällaisten kokemusten aitous psi-ilmiöinä tulisi varmistetuksi vain fysikaalisilla todisteilla tai jaettuina kokemuksina.
Joissakin tapauksissa kertomukset selittyvät huijauksilla, vaikka huijareilla on yleensä huonot mahdollisuudet saada selvää etua toiminnastaan. Joskus poltergeistien ja kummitusten suosittuja selityksiä ovat olleet maanjäristykset ja pohjaveden aiheuttamat liikunnot, mutta kovin huonolla menestyksellä nykytietämyksen mukaan.
Paranormaalit selitykset jakaantuvat karkeasti kahteen tyyppiin, joko toistaiseksi tuntemattoman energian ilmenemiseen tai henkimaailman vaikutuksiin. Puhtaat poltergeistit selittyvät kätevästi keskushenkilön PK:n avulla. Alustavasti on havaittu keskushenkilöillä olleen yhteisenä piirteenä sisäiset ristiriidat, vastoinkäymiset tai myrskyinen vaihe sielunelämässä. Kuin ristiriitoja kuvastaen heidän ympärillään useimmiten singahtelee ja särkyy esineitä ja sähkölaitteet temppuilevat. Keskushenkilön psykologisen tilanteen muutoksilla on aivan selvästi todettu olevan vaikutusta poltergeist-ilmiöön, mikä myös tukisi tätä hypoteesia.
Roll (1972) mittasi ja merkitsi muistiin esineiden liikeratoja Miamin poltergeistin yhteydessä. Hän totesi aineistojensa esineiden liikkuneen sitä useammin mitä lähempänä ne olivat keskushenkilöä. Toisaalta kauempana liikkuneet esineet kulkivat pitemmän matkan. Kun esineet lisäksi usein lensivät sivusuuntaan keskushenkilöstä katsoen, niin Roll kehitti hypoteesin keskushenkilöä ympäröivästä PK-pyörrekentästä, joka vastaisi tunnettuja fysikaalisia kenttiä. Rollin tutkimuksissa tulivat sähköiset ja magneettiset vaikutukset poissuljetuiksi.
Michael Persinger on esittänyt hypoteesin kummittelukokemusten selittymiseksi heikkojen magneettikenttien vaihteluiden vaikutuksilla. Hän on saanut hypoteesilleen kokeellista vahvistusta kehittämällään kypärällä, joka tuottaa aivoihin magneettikentän vaihteluita tietokoneen ohjaamana. Parapsykologeista esimerkiksi Roll on tämän hypoteesin kannattaja ja se on tietenkin myös skeptikkojen mieleen. Jos hypoteesi pitäisi paikkansa, niin kummittelu ei olisi ollenkaan psi-ilmiö, vaan sähkölaitteiden ja maan magneettikentän aiheuttamat vaihtelut selittäisivät kokemukset.
Toistaiseksi magneettikenttähypoteesin pätevyyttä ei kuitenkaan ole pystytty vahvistamaan muiden kuin Persingerin laboratorion kokein. Selitys ei ole riittävä myöskään silloin, jos kummittelun yhteydessä saadaan selittämätöntä tietoa, esimerkiksi jos haamu osoittaa piilopaikan, jossa on jokin tärkeä todistuskappale.
Kummittelua ajatellaan yleisesti tapahtuvan tunteita kuohuttaneiden murhenäytelmien tapahtumapaikoilla. Toisinaan selvästi näkyvät ihmishahmot kulkevat sellaista reittiä, mikä on joskus entisinä aikoina ollut siten pukeutuneiden ihmisten käytössä. Ne kulkevat seinien läpi kohdista, joissa on ennen ollut ovi tai ovat kulkiessaan polviaan myöten uponneina myöhemmin korotettuun lattiaan. Ne eivät myöskään reagoi mitenkään lähellä oleviin ihmisiin ja sääolosuhteet joidenkin kaavailujen mukaan vaikuttavat hahmojen ilmaantumiseen. Kun ne eivät osoita älyllistä toimintaa, niin kyseessä voisi olla murhenäytelmissä ympäristöön tarttunut tuntematon energia, joka selittämättömällä tavalla tuo näyt esiin.
Henkimaailmaan perustuvista selityksistä ehkä yleisin on se, että ilmiöt aiheutuvat pahan äkillisen kuoleman seurauksena maan piiriin jääneiden henkien vaikutuksesta. Kummitustapauksiin tämä sopisi erittäin hyvin. Poltergeist selittyisi siten, että keskushenkilö olisi mediaalinen eli vetäisi mellastavia henkiä puoleensa ja ehkä jopa luovuttaisi niille tarvittavaa energiaa. Osa poltergeisteistä ja kummituksista on saatu manauksella hiljenemään, mikä tarkoittaisi sitä, että henget ovat päässeet siirtymään sinne, minne ne kuuluisivat. Toisaalta manaus on voinut vain vaikuttaa psykologisesti keskushenkilön PK:hon.
Henkimaailman alaan kuuluvia selityksiä olisivat myös noitien ja muiden "voimaihmisten" vaikutus, pahat henget ja mahdolliset muut henkivallat. Pulmana näissä on vain se, että ainoastaan selvänäköiset ihmiset kykenisivät kertomaan mistä on kyse, mutta he eivät tyypillisesti osaa lähestyä tilanteita vaadittavalla järjestelmällisyydellä ja kriittisyydellä.
Linkissä (2) on englannin kielellä runsaasti aineistoa sekä kummituksista että poltergeisteistä. Artikkelit ovat osittain kansanomaisia, mutta mukana on paljon hyvää asiaa. Linkeissä (3) ja (4) on videoilla erittäin kokeneiden tutkijoiden ajatuksia aiheesta.
Nykytilanne
Ajankohtaiset poltergeist- ja kummitustapaukset ovat ainakin Suomessa olleet poissa päämedioista viime vuosikymmenet. Luultavasti niitä ei enää tapahdukaan entiseen malliin, mutta varmasti piilossa jonkin verran. Kiinteiden kyläyhteisöjen hajoaminen ja elämän yksityistyminen ovat ehkä olleet suurimpana syynä. Voitaisiin jopa ajatella, että ihmisten ajatusten keskittymisellä materiaaliseen maailmankuvaan, kiireisyydellä ja tieteiden edistyksellä olisi psi-ilmiöitä ehkäisevä vaikutus. Maailmankuvaan liittyvä aito uteliaisuus on todella harvinaista.
Viime vuosina on Suomeenkin perustettu useita yhteisöjä, jotka käyvät öisin tutkimassa rakennuksia, joista kerrotaan kummitteluhavaintoja. Näiden tutkimustuloksia on YouTubessa jo melkoisia määriä katsottavissa. Valitettavasti nämä yhteisöt eivät ole toistaiseksi tuottaneet kovan luokan näyttöä kuten esimerkiksi lämpötilakäyriä, selviä lauseita sisältävää puhetta tai videoituja hahmoja tai esineiden liikkumisia. Osanottajien tuntemukset, "ghost-boxien" lyhyet äännähdykset ja EMF-mittareiden satunnaiset selittämättömät lukemat eivät riitä kovan luokan näytöksi, ei vaikka ne olisivat todellisia havaintoja. Linkissä (5) on brittiläisen ASSAP-yhteisön sivut, joilla on suuri määrä pätevää tietoa kummitusten ja poltergeistien kenttätutkimuksesta.
Rajatiedon harrastajat ovat keskittyneet terveyteen, hyvään oloon ja henkiseen kehitykseen ja saaneet aikaan merkittäviä summia liikuttelevat markkinat. Jos näistä rahoista edes murto-osa menisi kunnolliseen tutkimukseen, tuloksia varmastikin syntyisi.
Silloin tällöin sentään kuulee joistakin uusista mutta melko heikoista poltergeist-tyyppisistä ilmiöistä. Ne ovat joko jo loppuneet tai sitten ne ovat niin harvakseltaan esiintyviä, että tarkistusten menestyksellisyys on kyseenalainen. Kovan mellastuksen tapauksia ei ehkä enää olekaan, koska niiden salaaminen olisi hyvin vaikeata. Jysäysten kerrotaan joissakin tapauksissa kuuluneen satojen metrien päähän. Ilmiöihin liittyvät olosuhteet ovat usein arkaluontoiset, mikä vaikeuttaa tapausten tulemista tutkijoiden tietoon.
Arkistojen kätköihin on unohdettu paljon hyviä poltergeist- ja kummitustapauksia. Jo niiden perusteella voidaan päätellä, että kyseessä ovat maailmankuvan kannalta tärkeät ilmiöt. Mutta ei pitäisi jäädä vain menneisyyden varaan, vaan olisi tarpeellista saada esille myös uusia tapauksia. Otan mielelläni vastaan ilmoituksia niistä, yhteyden saa esim. Facebookin kautta tai osoitteella etunimi.sukunimi@gmail.com. Myös paraseurojen pitäisi mielestäni muodostaa tiedotusverkosto, joka hälyttää riittävän perehtyneitä tutkijoita paikalle tuoreeltaan. Paras olisi tietenkin yliopistotason tutkimusyksikkö, joka keräisi, järjestelisi ja raportoisi tietoja. "Henkien vapauttajat" eivät valitettavasti yleensä jätä mahdollisille tutkijoille mitään tutkimusaineistoa.
Lähdekirjallisuus
Jarl Fahler (1961): Parapsykologia. Tammi 1969.
Alan Gauld ja A.D.Cornell (1979): Poltergeists. Routledge & Kegan Paul 1979.
Esko Mustonen (1986): Tuntematon voima poltergeist. Werner Söderström Osakeyhtiö 1986.
William G. Roll (1972): The Poltergeist. New American Library 1974.
Heikki Tikkala (1993): Olevaisen yöpuoli. Vaimosniemen kummitus ja 50 muuta poltergeistia. Omakustannus/Gummerus Oy:n kirjapaino 1993 [Linkki 1].
Linkkejä
1. Heikki Tikkala (1993): Olevaisen yöpuoli
http://c5isiark.c5.suncomet.fi/
2. http://paranormal.about.com
3. The reality of GHOST BUSTING! [Carlos S. Alvarado ja Anthony Cornell]
https://www.youtube.com/watch?v=8dT6V1qtx6k
4. The reality of GHOST BUSTING 2! [Hans Holzer ja Loyd Auerbach]
https://www.youtube.com/watch?v=Y_3Nf_pHIGM
5. http://www.assap.ac.uk/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti